Äkkikuoleman riski suurenee sydämen rasvoittumisen myötä –lisääntynyt ylipainoisuus suurimpia uhkia

”Näistä kolmesta asiasta voimme suoraan vaikuttaa sydänsairauden syntymiseen ja hoitoon kontrollien ja elämäntapojen kautta. Lisäksi voimme välttää hetkellisten riskitekijöiden kasaamista. Sydämen alttius lisälyönneille on ominaisuus, joka itsessään on vaaraton, mutta yhdistettynä muihin tekijöihin se altistaa äkkikuolemalle”, kertoo Junttila.

"Tiedossa on ollut, että lihavuus altistaa sydän- ja verisuonisairauksille, mutta olemme löytäneet aineistosta merkkejä myös siitä, että lihavuudella on lisäksi suora vaikutus sydänlihaksen kuntoon." Tällä Junttila tarkoittaa merkittävästi ylipainoisten, äkillisesti kuolleiden vainajien sydänkudoksesta löytynyttä rasvaa.

"Sidekudosta syntyy sydämeen iän myötä ihan luonnollisestikin, mutta kenelläkään ei pitäisi löytyä sydänlihaksesta rasvaa. Se ei kuulu sydämen sisälle ollenkaan."

Rasvaa on löytynyt jopa puolelta sepelvaltimotautia sairastaneilta äkillisesti kuolleilta, ja sen esiintyminen on sitä yleisempää mitä isompi painoindeksi on.

Suomessa maailman paras aineisto tutkia sydänperäisiä äkkikuolemia

Suomessa tehdään ensiluokkaista kuolinsyytutkintaa, sillä laki velvoittaa selvittämään vainajan kuolinsyyn silloin, kun kuolema on tapahtunut yllättävästi. Tästä syystä Junttilan tiimillä onkin käsissään yli 6000 vainajan äkkikuolema-aineisto, jonka avulla voi tehdä uraauurtavaa huippututkimusta.

"Aineistoa tutkiessamme laskimme, että Suomessa tehdään ruumiinavaus 97 prosentille alle 50-vuotiaana äkillisesti kuolleista. Siitä saadaan merkittävä aineisto tutkimukselle", Junttila kertoo. Suomen ylivoimasta kertoo se, että ruumiinavaustilastoissa toisena komeilee Tanska, jossa esimerkiksi avataan alle 50-vuotiaana äkillisesti kuolleista vain 60 prosenttia.

"Uudessa hankkeessa meillä on vuosina 2017–2021 äkillisesti kuolleiden vainajien sydänlihaskudostakin tallessa. Sellaista aineistoa ei ole missään muualla maailmassa", Junttila kehuu. Aineiston avulla voidaan selvittää äkkikuoleman riskitekijöitä, joihin länsimaissa yhä enenevissä määrin kuuluvat lihavuusongelmat.

Tiede osaa varsin hyvin kertoa, keillä ei ole sydänperäisen äkkikuoleman riskiä, mutta suurin ongelma piileekin siinä, että on vaikea ennustaa, miten korkean riskin ryhmään kuuluville käy – ja milloin. "Tutkimuksemme lähtökohtana on selvittää, mitkä ovat ne piirteet, jotka pitäisi tunnistaa, jotta ehtisi hoitoon ajoissa. Miten osaisimme vähentää äkkikuoleman riskiä ihmisillä, jotka kuuluvat riskiryhmään”, Junttila kiteyttää.

Tiedetoimittaja Juho Karjalaisen kirjoittama juttu tutkimuksesta on kokonaisuudessaan luettavissa Suomen Akatemian tutkimusta ja tutkitun tiedon merkitystä yleistajuisesti esittelevältä Tietysti.fi-sivustolta.

Lisätietoja:

• professori Juhani Junttila, Oulun yliopisto, p. 0294 486316, juhani.junttila@oulu.fi
• Juttu tutkimuksesta
• Suomen Akatemian tutkimuksen vaikuttavuudesta
• www.tietysti.fi