Uusi talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisaineisto testausvaiheessa
Suomen ympäristökeskus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus tuottavat Saaristomeri-ohjelman puitteissa uuden talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisaineiston. Aineiston laadinnassa on hyödynnetty taustalla Ruokaviraston VIPU-palvelussa käytössä olevan suojavyöhykkeiden kohdentamisaineiston periaatteita.
Uuden kartta-aineiston avulla pyritään ohjaamaan talviaikaista kasvipeitteisyyttä, eli erilaisia nurmia, viljan sänkeä ja syysviljaa vesiensuojelun kannalta keskeisimmille alueille. Kasvipeitteisyyttä on Saaristomeren valuma-alueella runsaasti, mutta sen kohdentumista ja laatua on tarpeen vielä parantaa. Talviaikaisella kasvipeitteellä ja sen tehokkaalla kohdentamisella voidaan muun muassa edistää vesien pidättämistä ja vähentää vesistökuormitusta. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun pakkastalvet ovat vähentyneet ja talvitulvat lisääntyneet.
Ennen valtakunnallisten aineistojen laatimista aineistoa ja käytettyjä kriteereitä testataan kolmella päävesistöalueella. Testikartat on laadittu Aurajoen, Paimionjoen ja Karjaanjoen valuma-alueille. Kasvipeitteisyyssuositus on määritetty peltolohkokohtaisesti hyödyntäen lähtöaineistoina Suomen ympäristökeskuksen, ELY-keskusten, Luonnonvarakeskuksen, Maanmittauslaitoksen ja Ruokaviraston tuottamia paikkatietoaineistoja.
Luonnoskartoilla peltolohkolle suositellaan talviaikaista kasvipeitettä, mikäli vähintään yksi seuraavista kriteereistä täyttyy:
- Peltolohkon etäisyys vesistöistä alle 10 m
- Peltolohkon etäisyys hyvää heikommassa tilassa olevista vesistöistä alle 50 m
- Peltolohkon korkea potentiaalinen eroosio (eroosioherkimmät 20 % pelloista vesistöalueittain)
- Peltolohkon etäisyys pohjavesialueista alle 50 m
- Peltolohkon etäisyys Natura-alueista alle 50 m
- Peltolohkon etäisyys tulvaherkistä alueista alle 50 m
Testikarttoihin pääsee tutustumaan 1.4. – 15.5.2025 välisenä aikana:
Talviaikainen kasvipeitteisyys (vesi.fi)
Palautetta pyydetään erityisesti näiden valuma-alueiden viljelijöiltä ja muilta toimijoita. Paikkatietoaineiston laadinnan kannalta tärkeintä on ottaa kantaa, miten käytettyjen aineistojen avulla on onnistuttu tunnistamaan vesiensuojelun kannalta keskeisimmät peltolohkot. Palautteessa voi myös tuoda esille peltojen ominaispiirteitä tai aineistoja, jotka tulisi huomioida kohdentamisessa. Lisäksi voi nostaa esimerkkejä peltolohkoista, joille paikallistuntemukseen perustuen priorisoisi / ei priorisoisi talviaikaisen kasvipeitteen kohdennusta. Tuotetusta kohdentamisaineistosta ja sen tulevasta hyödyntämisestä voi esittää myös muita huomioita.
Palautteen voi antaa osoitteessa:
Talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisaineiston palautekysely (webropolsurveys.com)
Lopullinen valtakunnallinen aineisto valmistuu 31.7.2025 mennessä, jonka jälkeen sitä hyödynnetään neuvontamateriaalina.
Lisätietoja:
Mikko Jaakkola, 0295 022 870, mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Maiju Narikka, 0295 251123, maiju.narikka@syke.fi
Kartan sisältö ja kohdentamisen kriteerit
Suomen ympäristökeskus
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Häxört eftersökes i Egentliga Finland och Satakunta - häxörten är den särskilt skyddade häxörtsbrokmalens värdväxt14.8.2025 13:51:56 EEST | Pressmeddelande
Häxörtsbrokmal (Mompha terminella) är en särskilt skyddad mikrofjärilsart som är beroende av den sällsynta växten dvärghäxört (Circaea alpina) som ibland även kallad för nattens förtrollerska. Dvärghäxörten är en självpollinerande växt som växer vid källor, frodiga kärr och i representativa fuktiga lundar och kärrskogsbäckar. Kalavverkningar och dikningar har förstört många förekomster, vilket också har påverkat häxörtbrokmalens hotstatus (fragmentering av förekomster).
Velholehteä etsitään Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa - velholehdellä elää erityisesti suojeltava varjotupsukoi14.8.2025 13:51:56 EEST | Tiedote
Varjotupsukoi (Mompha terminella) on erityisesti suojeltava mikroperhoslaji, joka on sidonnainen harvalukuiseen pikkuvelholehteen (Circaea alpina), jota kutsutaan myös yövarjon lumoojaksi. Pikkuvelholehti on itsepölytteinen kasvi, joka kasvaa lähteissä, lähdekorvissa ja edustavissa kosteissa lehdoissa ja korpinoroissa. Avohakkuut ja ojitukset ovat tuhonneet lukuisia esiintymiä mikä on vaikuttanut myös varjotupsukoin uhanalaisuuteen (esiintymien pirstoutuminen).
Sinilevää on edelleen Lounais-Suomen merialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)14.8.2025 11:58:04 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintoja on tehty Lounais-Suomen merialueilla edelleen tällä viikolla. Sisävesien vakiohavaintopaikoilta sinilevää ei kuitenkaan ole pääasiassa enää tavattu. Sinilevätilannetta seurataan valtakunnallisesti aina syyskuun loppuun saakka.
Valtatien 6 tiesuunnitelma käynnistyy Onkamon ja Honkavaaran välillä Tohmajärvellä ja Joensuussa (Pohjois-Karjala)14.8.2025 10:06:28 EEST | Tiedote
Pohjois-Savon ELY-keskus aloittaa valtatien 6:n tiesuunnitelman laatimisen Tohmajärven Onkamon ja Joensuun Honkavaaran väliselle osuudelle. Tiesuunnitelma on jatkoa vuonna 2024 valmistuneelle valtatien 6 parantamisen toimenpideselvitykselle välillä Onkamo-Reijola ja vuonna 2021 valmistuneelle valtatien 6 Imatra-Joensuu esiselvitykselle.
Saimaannorpan suojelusta kaupalliselle kalastukselle aiheutuvien taloudellisten vaikutusten johdosta vuosina 2024–2027 myönnettävä avustushaku avautunut (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi)1.8.2025 14:06:37 EEST | Tiedote
Saimaannorpan suojelu rajoittaa kaupallista kalastusta. Norpat myös heikentävät pyydysten tuottoa. Näiden taloudellisten menetysten vuoksi kaupallisille kalastajille on suunnattu avustus vuosille 2024-27. Avustus on haettavissa elokuun ajan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme