Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Hyvinvointialue vastaa lapsiperheiden palvelutarpeen kasvuun kehitys- ja yhteistyöllä

Toimenpiteillä pyritään vastaamaan tuen tarpeiden lisääntymiseen ja moninaistumiseen, sillä lasten ja nuorten hyvinvointi heikkeni vuonna 2024 ja lapsiperheiden palvelutarpeet jatkoivat kasvuaan.

Muun muassa lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi 8,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Palvelutarpeen arviointeja valmistui 22 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalvelujen asiakasmäärä kasvoi 9,5 prosenttia. Myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrässä oli prosentin nousu.

Haasteisiin on vastattu esimerkiksi lisäämällä perustason mielen hyvinvoinnin tukemisen osaamista koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä viemällä mielenterveys- ja perheneuvolapalveluiden sairaanhoitajien vastaanottoja yläkouluille. Tämä on edistänyt yhteistyötä kouluilla ja lisännyt ymmärrystä mielenterveystyöstä. 

Erityisen haasteellista on ollut palvelutarpeen arviointien valmistuminen lain mukaisessa kolmen kuukauden enimmäismääräajassa. Tilanne koheni merkittävästi loppuvuodesta 2024, kun perhesosiaalityössä keskitetty asiakasohjaus, palvelutarpeen arviointi ja suunnitelmallinen työ eriytettiin.

Eriyttäminen on yksi perhesosiaalityön kehittämisen toimenpide. Lisäksi on selkiytetty asiakasprosesseja. Myös yhteisen perhesosiaalityön ja lastensuojelun arvioinnin viitekehyksen työpajat ovat käynnistyneet.

Terapiatakuu voimaan toukokuussa

Terapiatakuu tulee voimaan toukokuussa 2025. Sen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisyn ja hoidon saatavuutta perusterveydenhuollossa sekä mielenterveyden tuen saatavuutta sosiaalihuollon perustason palveluissa.

Hyvinvointialue hyödyntää terapiatakuussa sitä, että lähes 300 ammattilaista alueella on saanut koulutuksen Terapiat Etulinjaan -mallin mukaisiin interventioihin. Toimenpiteitä on myös käynnissä jatkokoulutuksen ja interventioiden seurannan parantamiseksi.

Tukea harrastusmenoihin

Ilmiöpohjainen budjetointi tukee osaltaan kehitystyötä, sillä sen avulla kohdistetaan toimenpiteitä lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen kaikilla hyvinvointialueen toimialoilla.

Esimerkiksi toimeentulotuen soveltamisohjeita tarkistettiin huhtikuun alusta lukien ja lasten harrastusmenoihin myönnettävää täydentävää toimeentulotukea korotettiin merkittävästi. Nuorisovaltuusto järjestää budjetin avulla elokuussa nuorille MoodFest-tapahtuman ja hyvinvointialueen lapsiperhepalvelut tekevät keväällä kuntakierroksen.

– Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisessa on tarve jatkaa yhdyspintatyötä sote-palveluissa sekä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Ennaltaehkäisevien ja varhaisten palvelujen sekä uusien toimintamallien kehittämistä tehdään alueellisena yhteistyönä ja myös yhteistyöalueella yhdessä hyvinvointialueiden kanssa, perhe- ja sosiaalipalveluiden toimialajohtaja Mika Forsberg toteaa.