Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Uusi ohje vammaispalvelujen soveltamisesta tukee yhdenvertaisuutta

Ohjetta sovelletaan hyvinvointialueella 1.5. alkaen. Soveltamisohje täydentää kansallista ohjeistusta ja tarkentaa muun muassa sitä, miten palveluja Päijät-Hämeen hyvinvointialueella organisoidaan.

Asiakkaat ja yhteistyökumppanit löytävät ohjeen verkkosivuilta. Ohje toimii tukena asiakkaiden ohjauksessa ja neuvonnassa.

Vammaisen henkilön palvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yleislakien perusteella ja vammaispalvelulain perusteella myönnetään palveluita, jos ensisijaiset yleispalvelut eivät ole henkilön yksilöllisen palvelutarpeen ja edun kannalta sopivia ja riittäviä.

Vammaispalvelulain perusteella myönnetty palvelu voi täydentää yleispalvelua, jos se ei yksin riitä vastaamaan henkilön tarpeisiin.

Mitä palveluja vammaispalvelulaki koskee? 

Uuden vammaispalvelulain mukaisia palveluja ovat valmennus, henkilökohtainen apu, vaativa moniammatillinen tuki, asumisen tuki, lapsen asumisen tuki, esteettömän asumisen tuki, lyhytaikainen huolenpito, päivätoiminta, kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminta, liikkumisen tuki ja taloudellinen tuki hengityslaitteen varassa elävälle henkilölle. 

– Sisällöltään lähes vastaavia palveluja on myönnetty jo aiemmin, mutta uuden lain myötä esimerkiksi henkilökohtaisen avun kohderyhmä laajenee, kun palvelun kriteerejä on väljennetty, vammaispalvelujen tulosaluejohtaja Pirkko Valtanen kertoo. 

Uusia lakiin lisättyjä palveluja ovat erityinen osallisuuden tuki ja tuettu päätöksenteko. Osa hengityslaitteen varassa elävien henkilöiden palveluista tarjotaan nyt vammaispalveluna, osa terveyspalveluna. Erityisen osallisuuden tuen tarkoituksena on, että vammainen henkilö saa vahvempaa tukea toiselta henkilöltä osallisuutensa toteutumiseen, kun tavanomainen henkilökohtainen apu ei riitä ja vammainen henkilö ei itse pysty ohjaamaan avustajaa.

Tuettua päätöksentekoa voi tarvita omaa elämää koskevissa merkittävissä päätöksissä, joilla ei kuitenkaan tarkoiteta jokapäiväiseen elämään kuuluvia päätöksiä. Palveluista ja niiden sisällöistä voi lukea tarkemmin THL:n vammaispalvelujen käsikirjasta. 

Vammaiset henkilöt maksavat sosiaali- ja terveydenhuollon yleispalveluista samoin kuin muutkin. Asiakasmaksun alentamisella tai maksusta vapauttamisella voidaan tarvittaessa varmistaa, ettei maksu muodostu esteeksi palvelun käytölle.

Vammaispalvelulain perusteella saatu varsinainen palvelu, apu tai tuki on maksutonta. Vammainen henkilö maksaa kuitenkin esimerkiksi asumispalvelustaan vuokran lisäksi ateriamaksun, ylläpitomaksun ja kuljetuspalvelusta omavastuuosuuden.

Kuka voi saada vammaispalveluja? 

Vammaispalvelulain mukaisia palveluja voi saada, jos on pitkäaikainen vamma tai sairaus, joka aiheuttaa fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen ja tarvitsee välttämätöntä apua arjessa selviytymiseen. Tuen tarvetta arvioidaan aina vammaisen henkilön yksilöllisen elämäntilanteen mukaan.

Vammaispalvelujen asiakasohjauksen sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja arvioi asiakkaan palvelutarvetta ja pyytää tarvittaessa hakemuksen lisäksi kirjallisia lisäselvityksiä. Näitä voivat olla esimerkiksi terveydenhuollon tai muun ammattihenkilön selvitys vamman aiheuttamasta toimintarajoitteesta. Kaikkiin hakemuksiin annetaan aina kirjallinen päätös muutoksenhakuohjeineen.

Asiakkaan ei tarvitse tehdä uutta palveluhakemusta, jos hänellä on voimassa oleva päätös vammaispalvelusta. Kaikki vanhat, toistaiseksi voimassa olevat päätökset päivitetään uuden lainsäädännön mukaisiksi kolmen vuoden siirtymäajalla, ja hyvinvointialueen työntekijä on yhteydessä asiakkaaseen palvelutarpeen tarkistamiseksi. Siirtymäaikana asiakkaalla voi olla käytössään sekä vanhan että uuden lain mukaisia palveluja.