Yli puolet yritystuesta maksettiin viime vuonna suuryrityksille
Suoraa yritystukea myönnettiin vuonna 2024 yhteensä 1,1 miljardia, mikä oli noin 7 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suoria tukia maksettiin 908 miljoonaa euroa.
Yritystukea sai vuonna 2024 runsaat 14 600 yritystä. Tuensaajien määrä laski edellisestä vuodesta runsaan viidenneksen. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen yritystukitilastosta.
Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille.
"Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille. Alle 70 yritystä sai viime vuonna yli puolet kaikista maksetuista tuista ja niin ikään alle 70 yritystä myönnetyistä tuista. Tämä tarkoittaa sitä, että alle sadasosa tukea saaneista sai puolet kaikista suorista yritystuista”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Tommi Veistämö.
Myönnettyjen ja maksettujen tukien summat eroavat toisistaan, sillä myönnetyn tuen maksaminen voi esimerkiksi ajoittua usean vuoden ajalle tai myönnettyä tukea ei makseta kokonaan.
Keskimääräinen tuki oli viime vuonna 14 300 euroa yritystä kohden.
Teollisuuden alan yritykset olivat enemmistönä yritystukien saajissa: noin puolet suorasta yritystuesta maksettiin teollisuusyrityksille. Palvelualan yritykset saivat yritystuista 40 %.
”Metalliteollisuuden yritykset saivat ylivoimaisesti eniten suoria tukia. Metalliteollisuuden yrityksille maksettiin tukea lähes 240 miljoonaa euroa”, Veistämö sanoo.
Takauksia myönnettiin viime vuonna 2,9 miljardia euroa. Määrä kasvoi liki 800 miljoonaa euroa vuodesta 2023. Takauksista lähes kaksi miljardia myönnettiin asuntorakentamiseen.
Puolet maksetusta tuesta Uudenmaan ja Pirkanmaan maakuntiin
Yritystuen kokonaissummasta eli 908 miljoonasta eurosta 383 miljoonaa maksettiin Uudenmaan maakunnassa toimiville yrityksille. Pirkanmaalle maksettiin maakunnista toiseksi eniten, 69 miljoonaa euroa. Vähiten tukea sai Etelä-Karjala, 8,9 miljoonaa euroa.
Keski-Pohjanmaalla suorien yritystukien määrä on Manner-Suomen suurin suhteutettuna sekä väestöön että yritysten toimipaikkojen määrään. Myös Lappi ja Uusimaa saivat suhteellisesti paljon tukia.
"Joissain harvemmin asutuissa maakunnissa tukien suurehko määrä selittyy energiatuilla. Tuuli- ja aurinkovoimahankkeet, vedyn tuotanto ja biomassaan liittyvät energiaratkaisut voivat saada paljon yksittäiseen hankkeeseen liittyvää tukea", Veistämö toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tommi VeistämöYliaktuaari
Puh:029 551 3546tommi.veistamo@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Kuluttajien heikko luottamus ei lupaile kulutuksen nopeaa kasvua29.12.2025 08:01:35 EET | Tiedote
Kuluttajien arviot oman talouden nykytilasta paranivat joulukuussa sekä marraskuuhun että vuodentakaiseen verrattuna, mutta olivat edelleen melko heikot. Aikeita käyttää rahaa suuriin hankintoihin oli yhä niukasti
Työttömyys syveni entisestään marraskuussa23.12.2025 08:03:56 EET | Tiedote
Työttömyys jatkoi kasvuaan marraskuussa. Työttömyysasteen trendiluku nousi 0,2 prosenttiyksikköä lokakuuhun verrattuna ja oli nyt 10,6 prosenttia. Vuotta aiempaan verrattuna trendi on noussut 1,7 prosenttiyksikköä.
Terveys- ja sosiaalialan yritysten määrä ja liikevaihto vahvassa kasvussa 202419.12.2025 08:03:55 EET | Tiedote
Terveys- ja sosiaalialan yritysten määrä kasvoi jopa 29 % viime vuoden aikana. Ala kasvoi tämän myötä myös liikevaihdolla ja henkilöstön määrällä mitattuna.
Konkurssihakemusten määrä 2000-luvun ennätykseen19.12.2025 08:02:07 EET | Tiedote
Konkurssihakemusten määrä jatkaa kasvuaan. Marraskuussa pantiin vireille 321 konkurssia, mikä on 33 enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli 999, eli 74 henkilötyövuotta suurempi kuin viime vuoden marraskuussa.
Julkinen velka pieneni kolmannella neljänneksellä18.12.2025 08:02:02 EET | Tiedote
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka laski vuoden kolmannella neljänneksellä. Myös velan suhde bruttokansantuotteeseen pieneni.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme