Kurkista Planktonkameraan ja seuraa Itämeren mikroskooppisia planktonleviä
10.4.2025 09:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Suomen ympäristökeskus ja WWF tarjoavat mikroskooppisia näkymiä Itämeren planktoneliöstöön WWF:n Luontoliven planktonkamerassa 14.–15.4.2025. Planktonlivessä nähdään ainutlaatuista kuvavirtaa Saaristomereltä, Utön ilmakehän- ja merentutkimusasemalta, jossa tutkimusmikroskooppi kuvaa meriveden luontaista planktonlajistoa.
WWF avaa uuden livelähetyksen yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. WWF:n Luontoliven planktonkamera kuvaa pysäytyskuvia planktonlevistä jatkuvana, noin sekunnin välein vaihtuvana kuvavirtana. Kamera näyttää juuri sillä hetkellä Utön alueella elävää planktonlajistoa. Planktonlevien jatkuva kuvaaminen niin kuin ne luonnossa esiintyvät on tutkimusmenetelmänä uusi ja ainutlaatuinen.
”Planktonliven avulla haluamme nostaa esiin levien tärkeää roolia ja myös kauneutta. Yleensä ne tunnetaan vain ikävistä puolista, kuten Itämeren sinileväkukinnoista. Planktonlevät ovat kuitenkin koko maapallon elämän kannalta äärimmäisen tärkeitä. Ne tuottavat noin puolet ilmakehän hapesta ja vastaavat lähes yhtä suuresta osuudesta hiilidioksidin sidonnasta”, sanoo tutkija Kaisa Kraft Suomen ympäristökeskuksesta.
”Halusimme WWF:ssä tarjota Luontoliven katsojille jotakin uutta ja ihmeellistä, mitä paljain silmin ei kykene näkemään. Sinileviä lukuun ottamatta pienen pienet planktonlevät ovat suurimmalle osalle meistä täysin tuntemattomia. Planktonliven avulla pääsemme tutustumaan tähän tuntemattomaan maailmaan”, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska.
Planktonlevien kevätkukinta on meren vuotuisen ravinnekierron merkittävin tapahtuma.
”Se käynnistää Itämeren ekosysteemin kasvukauden. Keväällä levämäärät ovat itse asiassa huomattavasti suurempia kuin kesällä”, kertoo erikoistutkija Katri Kuuppo Suomen ympäristökeskuksesta.
Talven aikana meren pintakerrokseen kertyy runsaasti leville käyttökelpoisia ravinteita. Keväällä, kun valon määrä lisääntyy, planktonlevien kasvu käynnistyy. Muutamassa viikossa panssarisiimalevien ja piilevien määrä moninkertaistuu. Kukinnan loppuessa levät vajoavat pohjaan, ja niiden mukana energia siirtyy pohjaeliöstön käyttöön.
Planktonkameralla tutkitaan eri levälajien ja lajiryhmien esiintymistä ja runsautta ympäri vuoden. Esimerkiksi sillä, mikä lajiryhmä on kevätkukinnan aikana vallitseva, on suuri merkitys hiilenkierron kannalta.
”Aiempien tutkimusten mukaan panssarisiimalevät saattavat runsastua ilmastonmuutoksen myötä, mutta vasta kameran avulla pystymme oikeasti seuraamaan kevätkukintaa koko sen keston ajan ja arvioimaan lajiryhmien runsautta. Sinilevän suhteen on erittäin mielenkiintoista nähdä, pärjääkö Itämeren sinilevälajeista tulevaisuudessa parhaiten levämyrkkyjä useammin tuottava Nodularia-sinilevä vai kenties joku muu, vähemmän haitallinen sinilevälaji”, kertoo Kaisa Kraft.
Asiantuntijat vastaavat yleisökysymyksiin Planktonstudiossa
Mitä haluat tietää planktonista ja Itämerestä? Tule mukaan oppimaan! Planktonstudiossa asiantuntijat vastaavat yleisön kysymyksiin tiistaina 15.4. 2025 klo 14–15. Lähetä kysymyksesi verkkosivulla https://wwf.fi/luontolive/plankton/ olevalla lomakkeella livekameran avauduttua.
Planktonstudion asiantuntijoina ovat Suomen ympäristökeskuksen tutkijat Katri Kuuppo, Kaisa Kraft ja Seppo Knuuttila sekä WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska. Keskustelua vetää viestinnän asiantuntija Juho Talja WWF:stä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Suomen ympäristökeskus:
tutkija Kaisa Kraft, p.0295 251 970, etunimi.sukunimi@syke.fi
viestintäasiantuntija Eija Järvinen, p. 0295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi
WWF Suomi:
viestinnän asiantuntija Riikka Kaartinen, p. 040 4809 236, etunimi.sukunimi@wwf.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 11.–15.5.20267.5.2026 13:53:42 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
En ny främmande art som väcker oro i Europa har spridit sig till finska kusten7.5.2026 13:19:12 EEST | Pressmeddelande
En ny märlkräfta, större rovmärla, har upptäckts i uppföljningen av främmande arter. Arten, som påträffades i Raumo hamn, utgör ett hot särskilt mot ryggradslösa arter i brackvattnen, men också i inlandsvatten. Dessutom upptäcktes en ny förekomst av kräftdjur Melita nitida i Nådendal. Främmande arter sprids inte bara med fartyg utan också med fritidsbåtar.
A new non-indigenous species causing concern in Europe has spread to the Finnish coast7.5.2026 11:32:48 EEST | Press release
A new amphipod species, known as killer shrimp, has been detected in the non-indigenous species monitoring. The species observed at the Port of Rauma is a threat to invertebrate species, especially in brackish waters, but also in inland waters. In addition, the monitoring revealed a new occurrence of amphipod Melita nitida in Naantali. Non-indigenous species spread not only with ships but also with recreational boats.
Rannikolle on levinnyt Euroopassa huolta aiheuttava uusi vieraslaji7.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Itämeren vieraslajiseurannassa on havaittu uusi katkalaji, petokatka. Rauman satamasta havaittu laji on uhka etenkin murtovesien, mutta myös sisävesien selkärangattomille lajeille. Lisäksi seurannassa havaittiin suistokatkan uusi esiintymä Naantalista. Vieraslajeja leviää paitsi laivojen, myös huviveneiden matkassa.
Kansalaiset kutsutaan mukaan sinileväseurantaan Päijät-Hämeessä5.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus ja Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö tiedottavat Päijät-Hämeessä käynnistyy kesällä Vesivahdit 2026 -kampanja, jossa kansalaisia kannustetaan havainnoimaan sinilevätilannetta. Tavoitteena on täydentää viranomaisten seurantaa ja tuottaa parempi kuva vesistöjen tilasta. Seuranta hyödyttää asiantuntijoita, asukkaita ja lomailijoita, jotka tarvitsevat tietoa vesien tilasta. Kampanja-aika on 6.5.–6.9.2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme