Taidehistoriallisesti merkittävä Someron alttarikaappi esille Hämeen linnaan
Hämeen linnaan saadaan esille yksi Suomen vaikuttavimmista 1500-luvulta säilyneistä myöhäiskeskiaikaisista kirkkotaiteen esineistä, Someron alttarikaappi. Ennen esillelaittoa kaappi on käynyt läpi huolellisen, kuukausia kestäneen konservoinnin.
Someron alttarikaapin erityisyyttä korostaa mittavan koon ja taiturimaisen veistotaiteen lisäksi sen kolmiulotteisuus. Puutapeilla kiinnitetyt enkelit ja Neitsyt Maria näyttävät leijuvan ilmassa.
”Alttarikaappia voi pitää loisteliaana. Veistotyö on korkeatasoista, esimerkiksi jokaisella enkelillä on yksilölliset kasvonpiirteet”, Suomen kansallismuseon intendentti Jouni Kuurne kertoo.
Alkuperäisen väriloiston palauttamiseksi kaksi konservaattoria puhdisti ja restauroi alttarikaappia kuukausia. Likakerrosten alta paljastunut kullan kiilto on voimakas ja värimaailma keskiaikaiselle taiteelle tyypillisesti melko kirkas.
”Työ oli erittäin hidasta ja pikkutarkkaa. Likakerrokset olivat kasautuneet herkkien pintojen ja veistosten syvennyksiin. Samalla sodanjälkeistä, hieman kesken jäänyttä konservointia korjattiin ja paranneltiin”, tutkijakonservaattori Henni Reijonen Suomen kansallismuseosta kertoo.
Alttarikaappi on isokokoinen ja koostuu kolmesta osasta. Sen keskiosa on lähes metrin levyinen, korkeutta alttarikaapilla on 166 cm.
Ikonografialtaan alttarikaappi on runsas ja yhdistää monia teemoja. Keskiosan pääaiheena on ilmestyskirjan Maria, mukana on lisäksi keskiajan lopulla suosittuun ruusukkohartauteen liittyviä teemoja.
Reijonen kuvaa kokonaisuutta ruumiilliseksi. ”Enkelit kantavat Kristuksen haavoja – lävistettyjä käsiä, jalkateriä ja sydäntä. Loistelias esine on varmasti vienyt ajatukset toiseen todellisuuteen, joko hartauden välikappaleena tai ylellisenä taideteoksena.”
Kirkossa vai Turun linnassa?
Alttarikaappi on valmistettu tammesta 1500-luvun alkupuolella nykyisen Pohjois-Saksan tai Pohjois-Puolan alueella. Koska tarkkaa dokumentaatiota sen vaiheista Suomessa ei ole, tutkijat ovat esittäneet erilaisia teorioita.
Mikäli alttarikaappi tuotiin Suomeen ja Somerolle kirkolliseen käyttöön, on sen täytynyt vaatia suuria taloudellisia ponnistuksia.
Kaappia on korjattu kalliisti vielä 1600-luvun vaihteessa, mikä osoittaa sen olleen yhä tuolloin esillä. Erään aikanaan esitetyn teorian mukaan alttarikaappi olisi voinut olla esillä Turun linnassa. Tämä saattaisi selittää korjauksen vielä sen jälkeenkin, kun Ruotsi irtaantui Kustaa Vaasan hallituskaudella katolisesta kirkosta vuonna 1527.
Alttarikaappi on hankittu vuonna 1872 Someron kirkosta Suomen Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kokoelmiin, joista osaltaan myöhemmin muodostui Suomen kansallismuseo. Hankintamatka tehtiin Zacharias Topeliuksen valtuuttamana.
Alttarikaappi on nähtävillä Hämeen linnan kolmannen kerroksen Kirkkosalissa 11.4. alkaen.
Hämeen linna on avoinna 30.4. asti tiistaista sunnuntaihin, toukokuusta alkaen linna on avoinna joka päivä. Hämeen linnassa käy Museokortti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Henni ReijonentutkijakonservaattoriSuomen kansallismuseo
Puh:0295 336 503henni.reijonen@kansallismuseo.fiKuvat
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo
Suomen kansallismuseo ja Mixed Finns -yhteisö palkittiin Moninainen suomalaisuus -nykydokumentointihankkeesta8.10.2025 16:00:00 EEST | Tiedote
Ammatillisten museoiden yhteistyöverkosto TAKO:n nykydokumentointiteko-tunnustuspalkinto myönnettiin tänään keskiviikkona 8.10.2025 Moninainen suomalaisuus –hankkeelle sen ajankohtaisuudesta, innovatiivisuudesta, vaikuttavuudesta ja erityisesti kokoelmatyön moninaisuuden edistämisestä. Yli sadan ammatillisen museon tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO jakoi vuonna 2019 perustetun palkinnon nyt neljättä kertaa.
Olavinlinnan, Hämeen linnan ja Suomen merimuseon vinkit syyslomalaisille6.10.2025 13:38:42 EEST | Tiedote
Suomen kansallismuseon kohteista Olavinlinna, Hämeen linna ja Suomen merimuseo tarjoavat tekemistä syyslomaa viettäville.
Suomen kansallismuseon kohteissa vilkas kesä – Louhisaaressa rikottiin kävijäennätyksiä2.10.2025 13:46:09 EEST | Tiedote
Suomen kansallismuseon seitsemässä avoinna olevassa museossa ja kahdessa linnassa on kesäkuukausien aikana vieraillut yhteensä noin 453 000 kävijää. Kesää voi kokonaisuudessaan luonnehtia onnistuneeksi.
Suomen kansallismuseo isännöi Olavinlinnassa kansainvälistä museoiden ja linnojen konferenssia27.8.2025 09:34:51 EEST | Tiedote
Olavinlinnan 550-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kansainvälinen museoiden ja linnojen yhdistys, The Association of Castles and Museums around the Baltic Sea, kokoontuu konferenssiin Olavinlinnaan 2.–3.9.2025. Tilaisuutta isännöivät Suomen kansallismuseo ja Olavinlinna yhteistyössä Riihisaari – Savonlinnan museon kanssa. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Museoliiton Museoalan yleisötyöpäivien kanssa.
Keväällä 2027 avautuvalle Kansallismuseolle haetaan kumppania ravintolatoimintaan21.5.2025 08:50:30 EEST | Tiedote
Kansallismuseon uusi ravintola sijaitsee Helsingin ytimessä keskellä museon vehreää pihapuistoa. Tällä hetkellä museon kahvila- ja ravintolatoiminnalle haetaan kumppania avoimella kilpailutuksella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme