Taidehistoriallisesti merkittävä Someron alttarikaappi esille Hämeen linnaan
10.4.2025 11:04:42 EEST | Suomen kansallismuseo | Tiedote
Hämeen linnaan saadaan esille yksi Suomen vaikuttavimmista 1500-luvulta säilyneistä myöhäiskeskiaikaisista kirkkotaiteen esineistä, Someron alttarikaappi. Ennen esillelaittoa kaappi on käynyt läpi huolellisen, kuukausia kestäneen konservoinnin.
Someron alttarikaapin erityisyyttä korostaa mittavan koon ja taiturimaisen veistotaiteen lisäksi sen kolmiulotteisuus. Puutapeilla kiinnitetyt enkelit ja Neitsyt Maria näyttävät leijuvan ilmassa.
”Alttarikaappia voi pitää loisteliaana. Veistotyö on korkeatasoista, esimerkiksi jokaisella enkelillä on yksilölliset kasvonpiirteet”, Suomen kansallismuseon intendentti Jouni Kuurne kertoo.
Alkuperäisen väriloiston palauttamiseksi kaksi konservaattoria puhdisti ja restauroi alttarikaappia kuukausia. Likakerrosten alta paljastunut kullan kiilto on voimakas ja värimaailma keskiaikaiselle taiteelle tyypillisesti melko kirkas.
”Työ oli erittäin hidasta ja pikkutarkkaa. Likakerrokset olivat kasautuneet herkkien pintojen ja veistosten syvennyksiin. Samalla sodanjälkeistä, hieman kesken jäänyttä konservointia korjattiin ja paranneltiin”, tutkijakonservaattori Henni Reijonen Suomen kansallismuseosta kertoo.
Alttarikaappi on isokokoinen ja koostuu kolmesta osasta. Sen keskiosa on lähes metrin levyinen, korkeutta alttarikaapilla on 166 cm.
Ikonografialtaan alttarikaappi on runsas ja yhdistää monia teemoja. Keskiosan pääaiheena on ilmestyskirjan Maria, mukana on lisäksi keskiajan lopulla suosittuun ruusukkohartauteen liittyviä teemoja.
Reijonen kuvaa kokonaisuutta ruumiilliseksi. ”Enkelit kantavat Kristuksen haavoja – lävistettyjä käsiä, jalkateriä ja sydäntä. Loistelias esine on varmasti vienyt ajatukset toiseen todellisuuteen, joko hartauden välikappaleena tai ylellisenä taideteoksena.”
Kirkossa vai Turun linnassa?
Alttarikaappi on valmistettu tammesta 1500-luvun alkupuolella nykyisen Pohjois-Saksan tai Pohjois-Puolan alueella. Koska tarkkaa dokumentaatiota sen vaiheista Suomessa ei ole, tutkijat ovat esittäneet erilaisia teorioita.
Mikäli alttarikaappi tuotiin Suomeen ja Somerolle kirkolliseen käyttöön, on sen täytynyt vaatia suuria taloudellisia ponnistuksia.
Kaappia on korjattu kalliisti vielä 1600-luvun vaihteessa, mikä osoittaa sen olleen yhä tuolloin esillä. Erään aikanaan esitetyn teorian mukaan alttarikaappi olisi voinut olla esillä Turun linnassa. Tämä saattaisi selittää korjauksen vielä sen jälkeenkin, kun Ruotsi irtaantui Kustaa Vaasan hallituskaudella katolisesta kirkosta vuonna 1527.
Alttarikaappi on hankittu vuonna 1872 Someron kirkosta Suomen Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kokoelmiin, joista osaltaan myöhemmin muodostui Suomen kansallismuseo. Hankintamatka tehtiin Zacharias Topeliuksen valtuuttamana.
Alttarikaappi on nähtävillä Hämeen linnan kolmannen kerroksen Kirkkosalissa 11.4. alkaen.
Hämeen linna on avoinna 30.4. asti tiistaista sunnuntaihin, toukokuusta alkaen linna on avoinna joka päivä. Hämeen linnassa käy Museokortti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Henni ReijonentutkijakonservaattoriSuomen kansallismuseo
Puh:0295 336 503henni.reijonen@kansallismuseo.fiKuvat
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo
Suomen kansallismuseon talvilomaohjelmassa nykysirkusta, salaisia sopukoita ja erityisohjelmaa muumifaneille6.2.2026 08:27:44 EET | Tiedote
Suomen merimuseossa, Olavinlinnassa ja Hämeen linnassa on ohjelmaa talvilomaa viettäville.
Kansallismuseon kyläilykiertue päättyy Kainuun Museoon – nähtävillä Suomen merkittävimpiä kulttuurihistoriallisia aarteita yli 4 000 vuoden ajalta2.2.2026 12:36:52 EET | Tiedote
Peruskorjaus- ja laajennushankkeen takia kiinni oleva Kansallismuseo on kyläillyt sulkuaikanaan museoissa eri puolilla Suomea. Kierros päättyy 14.–15. helmikuuta Kainuun Museoon Kajaaniin.
Suomen kansallismuseon kävijämäärät edellisen vuoden tasolla19.12.2025 14:39:30 EET | Tiedote
Suomen kansallismuseon museoissa ja linnoissa on kuluneen vuoden aikana vieraillut noin 531 220 museokävijää, kun viime vuonna kävijöitä oli 531 859. Kävijämäärät kasvoivat edellisvuodesta Louhisaaressa, Seurasaaressa ja Suomen merimuseossa.
Suomen kansallismuseo palkkaa ensi kesäksi noin 90 kausityöntekijää15.12.2025 13:42:31 EET | Tiedote
Suomen kansallismuseo rekrytoi ensi kesäksi kausityöntekijöitä eri puolille Suomea. Kesätöitä on tarjolla Olavinlinnassa, Seurasaaren ulkomuseossa, Tamminiemessä, Louhisaaren kartanolinnassa, Hvitträskissä, Suomen merimuseossa, Hämeen linnassa, Vankilassa ja Langinkosken keisarillisella kalastusmajalla. Työpaikat ovat haettavissa 15.12.2025–29.1.2026.
Joulun ajan tapahtumia Hvitträskissä, Hämeen linnassa, Olavinlinnassa, Vankilassa, Suomen merimuseossa ja Tamminiemessä24.11.2025 12:06:09 EET | Tiedote
Suomen kansallismuseon joulussa Tuomaan markkinoita, juhlavalaistuksia, joulumarkkinoita ja Muumiseikkailu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme