Taidehistoriallisesti merkittävä Someron alttarikaappi esille Hämeen linnaan
Hämeen linnaan saadaan esille yksi Suomen vaikuttavimmista 1500-luvulta säilyneistä myöhäiskeskiaikaisista kirkkotaiteen esineistä, Someron alttarikaappi. Ennen esillelaittoa kaappi on käynyt läpi huolellisen, kuukausia kestäneen konservoinnin.
Someron alttarikaapin erityisyyttä korostaa mittavan koon ja taiturimaisen veistotaiteen lisäksi sen kolmiulotteisuus. Puutapeilla kiinnitetyt enkelit ja Neitsyt Maria näyttävät leijuvan ilmassa.
”Alttarikaappia voi pitää loisteliaana. Veistotyö on korkeatasoista, esimerkiksi jokaisella enkelillä on yksilölliset kasvonpiirteet”, Suomen kansallismuseon intendentti Jouni Kuurne kertoo.
Alkuperäisen väriloiston palauttamiseksi kaksi konservaattoria puhdisti ja restauroi alttarikaappia kuukausia. Likakerrosten alta paljastunut kullan kiilto on voimakas ja värimaailma keskiaikaiselle taiteelle tyypillisesti melko kirkas.
”Työ oli erittäin hidasta ja pikkutarkkaa. Likakerrokset olivat kasautuneet herkkien pintojen ja veistosten syvennyksiin. Samalla sodanjälkeistä, hieman kesken jäänyttä konservointia korjattiin ja paranneltiin”, tutkijakonservaattori Henni Reijonen Suomen kansallismuseosta kertoo.
Alttarikaappi on isokokoinen ja koostuu kolmesta osasta. Sen keskiosa on lähes metrin levyinen, korkeutta alttarikaapilla on 166 cm.
Ikonografialtaan alttarikaappi on runsas ja yhdistää monia teemoja. Keskiosan pääaiheena on ilmestyskirjan Maria, mukana on lisäksi keskiajan lopulla suosittuun ruusukkohartauteen liittyviä teemoja.
Reijonen kuvaa kokonaisuutta ruumiilliseksi. ”Enkelit kantavat Kristuksen haavoja – lävistettyjä käsiä, jalkateriä ja sydäntä. Loistelias esine on varmasti vienyt ajatukset toiseen todellisuuteen, joko hartauden välikappaleena tai ylellisenä taideteoksena.”
Kirkossa vai Turun linnassa?
Alttarikaappi on valmistettu tammesta 1500-luvun alkupuolella nykyisen Pohjois-Saksan tai Pohjois-Puolan alueella. Koska tarkkaa dokumentaatiota sen vaiheista Suomessa ei ole, tutkijat ovat esittäneet erilaisia teorioita.
Mikäli alttarikaappi tuotiin Suomeen ja Somerolle kirkolliseen käyttöön, on sen täytynyt vaatia suuria taloudellisia ponnistuksia.
Kaappia on korjattu kalliisti vielä 1600-luvun vaihteessa, mikä osoittaa sen olleen yhä tuolloin esillä. Erään aikanaan esitetyn teorian mukaan alttarikaappi olisi voinut olla esillä Turun linnassa. Tämä saattaisi selittää korjauksen vielä sen jälkeenkin, kun Ruotsi irtaantui Kustaa Vaasan hallituskaudella katolisesta kirkosta vuonna 1527.
Alttarikaappi on hankittu vuonna 1872 Someron kirkosta Suomen Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kokoelmiin, joista osaltaan myöhemmin muodostui Suomen kansallismuseo. Hankintamatka tehtiin Zacharias Topeliuksen valtuuttamana.
Alttarikaappi on nähtävillä Hämeen linnan kolmannen kerroksen Kirkkosalissa 11.4. alkaen.
Hämeen linna on avoinna 30.4. asti tiistaista sunnuntaihin, toukokuusta alkaen linna on avoinna joka päivä. Hämeen linnassa käy Museokortti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Henni ReijonentutkijakonservaattoriSuomen kansallismuseo
Puh:0295 336 503henni.reijonen@kansallismuseo.fiKuvat
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo
Keväällä 2027 avautuvalle Kansallismuseolle haetaan kumppania ravintolatoimintaan21.5.2025 08:50:30 EEST | Tiedote
Kansallismuseon uusi ravintola sijaitsee Helsingin ytimessä keskellä museon vehreää pihapuistoa. Tällä hetkellä museon kahvila- ja ravintolatoiminnalle haetaan kumppania avoimella kilpailutuksella.
Kansallismuseon peruskorjauksen ja uudisosan rakentamisen puoliväli häämöttää15.5.2025 10:37:36 EEST | Tiedote
Kansallismuseon yli satavuotisen historian suurimpaan rakentamishankkeeseen kuuluvat historiallisen päärakennuksen peruskorjaus ja uudisosan rakentaminen kehittävät museon tiloja tulevaisuuden tarpeisiin. Vuoden 2023 lopulla alkaneet rakennushankkeet ovat nyt puolivälissä, ja päärakennuksen, laajennuksen ja pihapuiston muodostama kokonaisuus avautuu yleisölle keväällä 2027. Rakennuttajana toimii valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt.
Suomen kansallismuseo luovutti kuninkaallisen kataklèn Beninin tasavallalle14.5.2025 11:41:40 EEST | Tiedote
Beninin pääkaupungissa Cotonoussa järjestettiin eilen 13.5.2025 seremoniallinen tilaisuus, jossa Suomen kansallismuseo palautti Beninille puisen, kolmijalkaisen kuninkaallisen seremoniaistuimen. Tilaisuuden merkityksellisyyttä lisää se, että kataklè-istuin on yksi 27 esineestä, joista muut Ranska palautti Beniniin vuonna 2021.
Suomen kansallismuseo dokumentoi kansalliskokoelmiin suomalaisuuden moninaisuutta12.5.2025 09:05:34 EEST | Tiedote
Suomalaisuus ei ole yksiselitteinen tai pysyvä käsite, vaan se rakentuu ja muuttuu jatkuvasti uusien kokemusten ja kertomusten kautta, myös museokokoelmissa. Suomen kansallismuseon hankkeessa mixed-taustaiset suomalaiset jakoivat kokemuksiaan identiteetistä, kulttuuriperinnöstä ja siitä, mitä kaikkea suomalaisuus on – tai voisi olla.
Katso Suomen kansallismuseon kesävinkit9.5.2025 10:45:33 EEST | Tiedote
Suomen kansallismuseon museoiden, linnojen ja museolaivojen kesäkausi käynnistyy toukokuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme