Päällystystyöt Uudellamaalla sekä Kanta- ja Päijät-Hämeessä alkavat huhtikuussa

Tänä vuonna päällystysohjelman pituus ylittää 550 ajoratakilometriä, ja ohjelma painottuu tavallista enemmän muulle kuin vilkkaalle tieverkolle. Kävely- ja pyöräteiden osuus ohjelmasta on noin 30 kilometriä. Hallituksen myöntämä lisärahoitus, noin 31 miljoonaa euroa, lähes kaksinkertaistaa käytettävissä olevan korjausrahoituksen päällysteisiin ja tiemerkintöihin. Lisäksi eduskunta on myöntänyt kohdennettua jakovararahaa useille kohteille alueella, yhteensä noin 6 miljoonaa euroa.

”Ilman lisärahoitusta voitaisiin korjata vain välttämättömät vilkkaimpien teiden kohteet, ja muilla teillä olisi tyydyttävä paikkauksiin. Lisärahoituksenkaan avulla ei kuitenkaan voida pysäyttää huonokuntoisten päällysteiden määrän kasvua”, toteaa ELY-keskuksen kunnossapitoyksikön päällikkö Tuomas Vasama.

Liikennehaittoja päällystystöistä odotetaan eniten kaksikaistaisilla teillä, joilla työmaan ulkopuolisen liikenteen käytössä on vain yksi kaista ja suunta kerrallaan. Yötyöt ja muut työaikarajoitukset ovat toimenpidevalikoimassa lähinnä vilkkailla teillä.

”Päällystystöistä aiheutuvia liikennehäiriöitä pyritään vähentämään tehokkaalla suunnittelulla, liikenteenohjauksella ja tarvittaessa työaikarajoituksilla. Haittoja ei voida kuitenkaan täysin välttää, ja esimerkiksi työkoneiden siirto voi aiheuttaa pidempiä viiveitä”, Vasama kertoo.

Tienkäyttäjien tulee noudattaa nopeusrajoituksia ja kiinnittää tarkkaavaisuutta liikenteenohjaukseen päällystystyömaiden läheisyydessä. Työmaan turvallisuus taataan monivaiheisella suunnittelulla, jossa riskit tunnistetaan ja hallitaan. Valtakunnallisilla ohjeilla ja yhdenmukaisella toiminnalla pyritään siihen, että työmaan järjestelyt ovat tienkäyttäjille tutut ja turvalliset.

Päällystystöiden kilpailutukset ovat loppusuoralla, ja vilkkaan verkon sekä kävely- ja pyöräväylien kohteita kilpailutetaan Etelä-Suomessa vielä alkukesästä. Tietyömaiden sijainnin ja mahdolliset liikennejärjestelyt voi tarkistaa Suomen Väylät -kartalta, josta löytyvät myös aikataulut sitä mukaa, kun suunnittelu etenee.

”Tänä vuonna ei ole käytössä erikoisempia ratkaisuja, kuten ligniiniä, mutta alan yhteinen kehitystyö on käynnissä hiilijalanjäljen laskurin rakentamiseksi. Käynnistyvistä töistä kerätään lisätietoa, ja tavoitteena on, että laskenta tulisi yleiseksi vaatimukseksi ja tekijäksi myös kilpailutuksessa”, Vasama sanoo.

Esimerkkejä tämän vuoden kohteista päätieverkon ulkopuolella:

Mt 3173 Lahdenpohja (Hollola), pituus noin 19 km

Mt 162 Pukkila-Myrskylä, pituus noin 15 km

Mt 13609 Loppi-Pilpala, pituus noin 15 km

Mt 115 Siuntio, pituus noin 9 km