Maahanmuuton lainsäädännöstä ei löydy poikkeuksia urheilijoille

Maahanmuuttovirasto ei voi poiketa lain asettamista edellytyksistä. Oleskelulupien ohella urheilijoiden kansalaisuushakemuksiakaan ei voida lain mukaan käsitellä muista hakijoista poikkeavasti. Suomessa ei ole pikakaistaa urheilijoille esimerkiksi kansalaisuusasioissa niin kuin joissakin muissa Euroopan maissa.

Kansalaisuuslaki ei siis tunnista urheilijoita erityisryhmänä. Heille ei voida myöntää kansalaisuutta poikkeavin tai kevyemmin ehdoin kuin muille hakijoille. Maahanmuuttovirasto on selvittänyt asiaa ja virastolla ei ole mahdollisuutta tulkita lakia niin, että kansalaistamisen edellytyksistä, kuten asumisajasta, voitaisiin poiketa.

Maahanmuuttovirasto käsittelee ulkomailta käsin hakeneiden urheilijoiden ensimmäiset hakemukset nopeammin

Viime vuonna tuli voimaan maahantulosäännösten kiertämisen estämiseen liittyvä lakimuutos, joka vaikutti moniin lupatyyppeihin, myös urheilijoiden oleskelulupiin. 1.9.2024 voimaantulleessa lakimuutoksessa täsmennettiin edell­ytystä, jonka mukaan ensimmäistä oleskelulupaa tulee hakea ulkomailta käsin.

– Urheilijoiden osalta kannattaa huomioida, että käsittelemme ulkomailla lupaa hakeneiden hakemukset lähtökohtaisesti nopeammin. Suomessa jätetyt ensimmäiset oleskelulupahakemukset sen sijaan ohjautuvat tarkempaan tutkintaan, mikä pidentää käsittelyaikaa, kertoo erityisasiantuntijoiden, yrittäjien ja muun työnteon prosessinomistaja Raisa Palomäki.

Luvan saamisen nopeuteen vaikuttaa lisäksi se, onko Suomen edustustoilla vapaita tunnistautumisaikoja. Pääsääntöisesti tunnistautumisaikoja on ollut edustustoissa hyvin saatavilla urheilijoille. Kun urheilija on tunnistautunut edustustossa, hän saa myönteisen päätöksen tällä hetkellä tyypillisesti noin kahdessa viikossa.

Maahanmuuttovirasto käsittelee jokaisen hakemuksen yksilöllisesti. Urheilijoiden tilanteet ovat keskenään erilaisia, minkä vuoksi käsittelyajat voivat vaihdella eri tilanteissa. Käsittelyaika voi olla pidempi esimerkiksi silloin, jos asiakasta on tarpeen kuulla tai hakemukseen tarvitaan lisäselvitystä.

Urheilijoiden hakemusten ja myönteisten päätösten määrät ovat pysyneet aiempien vuosien tasolla

Asiakas voi hakea urheilijan oleskelulupaa, jos hän on ammattiurheilija ja saa urheilijana toimimisesta riittävästi tuloja Suomessa elämistä varten.

Urheilijan oleskelulupa voidaan myöntää niin sanottuna jatkuvana oleskelulupana (A-lupa) tai tilapäisenä oleskelulupana (B-lupa). Jatkuva oleskelulupa on tarkoitettu pidempiaikaista Suomeen muuttamista varten ja tilapäinen oleskelulupa tilapäistä Suomeen muuttamista varten. Näiden määräaikaisten oleskelulupien lisäksi on mahdollista hakea myös pysyvää oleskelulupaa, jos asiakas on oleskellut Suomessa vähintään neljä vuotta ja täyttää muut luvan edellytykset.

Urheilijoiden oleskelulupahakemusten määrä on pysynyt samalla tasolla aiempiin vuosiin nähden lakimuutoksesta huolimatta. Vuonna 2024 urheilijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia ja jatkolupahakemuksia jätettiin saman verran kuin vuotta aiemmin (520 kappaletta).

– Vuonna 2024 urheilijoiden ensimmäisiä oleskelulupia ja jatkolupia myönnettiin yhteensä 389 kappaletta, mikä on noin 5 % vähemmän kuin vuonna 2023. Tämän kaltaiset vaihtelut ovat kuitenkin normaaleja eri vuosien välillä. Vuonna 2024 hakemuksista 69 oli kielteisiä ja 45 rauenneita, kertoo Palomäki.

Kielteiset päätökset perustuvat pääsääntöisesti puutteisiin työntekijän tai työnantajan edellytysten täyttymisessä. Hakemuksen raukeamisen syitä voivat olla esimerkiksi hakemuksen peruuttaminen tai hakijan muutto pois Suomesta.

Kansalaisuutta voi hakea aikaisintaan viiden vuoden asumisajan jälkeen

Kansalaisuutta asiakas voi hakea viiden vuoden oleskelun jälkeen, kun hän täyttää kielitaitoedellytyksen. Lisäksi kansalaisuushakemuksessa on muitakin edellytyksiä, kuten toimeentulon selvittäminen.

Kansalaisuuden asumisaikaan lasketaan eri tavoin jatkuvalla luvalla ja tilapäisellä luvalla Suomessa asuttu aika. Jatkuvalla luvalla asuttu aika lasketaan sellaisenaan asumisaikaan. Jos asiakkaalla on ollut tilapäinen oleskelulupa jossain vaiheessa, hänen asumisaikaansa lasketaan vain puolet tilapäisellä luvalla asutusta ajasta.

Asumisaikaa laskettaessa huomioidaan myös asiakkaan ulkomailla oleskeltujen päivien määrä. Ulkomailla oleskelun tarkoitus ei vaikuta asumisajan laskemiseen. Lisäksi kansalaisuuden myöntämisen edellytyksenä on, että asiakkaalla on ollut voimassa jatkuva oleskelulupa vähintään vuoden ennen kansalaisuuden myöntämistä.

Toimeentulon osalta asiakkaan tulee selvittää, mistä hän saa ja on saanut rahaa elämiseen.

– Toimeentulo voi koostua muun muassa palkasta, yritystoiminnasta ja säästöistä. Sponsori- ja kumppanuussopimustulot huomioidaan samalla tavalla kuin muutkin tulot, kun kansalaistamisen edellytyksiä tarkastellaan. Toimeentulon tulee olla laillista ja riittää elämiseen, kertoo kansalaisuuden prosessinomistaja Mari Luukkonen.

Lisätietoa medialle

• Verkkosivu: Oleskelulupahakemus urheilijalle tai valmentajalle | Maahanmuuttovirasto
• Verkkosivu: Suomen kansalaisuus | Maahanmuuttovirasto