Maahanmuuttovirasto

Maahanmuuton lainsäädännöstä ei löydy poikkeuksia urheilijoille

Jaa

Julkisuudessa on käyty useaan otteeseen keskustelua urheilijoiden oleskelulupien ja kansalaisuuden saamisen edellytyksistä. Ammattilaisurheilijoille ja -valmentajille on urheilijan työlupa omana kategoriana, mutta muilta osin lainsäädäntö ei tunne poikkeuksia urheilijoille.

Maahanmuuttovirasto ei voi poiketa lain asettamista edellytyksistä. Oleskelulupien ohella urheilijoiden kansalaisuushakemuksiakaan ei voida lain mukaan käsitellä muista hakijoista poikkeavasti. Suomessa ei ole pikakaistaa urheilijoille esimerkiksi kansalaisuusasioissa niin kuin joissakin muissa Euroopan maissa.

Kansalaisuuslaki ei siis tunnista urheilijoita erityisryhmänä. Heille ei voida myöntää kansalaisuutta poikkeavin tai kevyemmin ehdoin kuin muille hakijoille. Maahanmuuttovirasto on selvittänyt asiaa ja virastolla ei ole mahdollisuutta tulkita lakia niin, että kansalaistamisen edellytyksistä, kuten asumisajasta, voitaisiin poiketa.

Maahanmuuttovirasto käsittelee ulkomailta käsin hakeneiden urheilijoiden ensimmäiset hakemukset nopeammin

Viime vuonna tuli voimaan maahantulosäännösten kiertämisen estämiseen liittyvä lakimuutos, joka vaikutti moniin lupatyyppeihin, myös urheilijoiden oleskelulupiin. 1.9.2024 voimaantulleessa lakimuutoksessa täsmennettiin edell­ytystä, jonka mukaan ensimmäistä oleskelulupaa tulee hakea ulkomailta käsin.

– Urheilijoiden osalta kannattaa huomioida, että käsittelemme ulkomailla lupaa hakeneiden hakemukset lähtökohtaisesti nopeammin. Suomessa jätetyt ensimmäiset oleskelulupahakemukset sen sijaan ohjautuvat tarkempaan tutkintaan, mikä pidentää käsittelyaikaa, kertoo erityisasiantuntijoiden, yrittäjien ja muun työnteon prosessinomistaja Raisa Palomäki.

Luvan saamisen nopeuteen vaikuttaa lisäksi se, onko Suomen edustustoilla vapaita tunnistautumisaikoja. Pääsääntöisesti tunnistautumisaikoja on ollut edustustoissa hyvin saatavilla urheilijoille. Kun urheilija on tunnistautunut edustustossa, hän saa myönteisen päätöksen tällä hetkellä tyypillisesti noin kahdessa viikossa.

Maahanmuuttovirasto käsittelee jokaisen hakemuksen yksilöllisesti. Urheilijoiden tilanteet ovat keskenään erilaisia, minkä vuoksi käsittelyajat voivat vaihdella eri tilanteissa. Käsittelyaika voi olla pidempi esimerkiksi silloin, jos asiakasta on tarpeen kuulla tai hakemukseen tarvitaan lisäselvitystä.

Urheilijoiden hakemusten ja myönteisten päätösten määrät ovat pysyneet aiempien vuosien tasolla

Asiakas voi hakea urheilijan oleskelulupaa, jos hän on ammattiurheilija ja saa urheilijana toimimisesta riittävästi tuloja Suomessa elämistä varten.

Urheilijan oleskelulupa voidaan myöntää niin sanottuna jatkuvana oleskelulupana (A-lupa) tai tilapäisenä oleskelulupana (B-lupa). Jatkuva oleskelulupa on tarkoitettu pidempiaikaista Suomeen muuttamista varten ja tilapäinen oleskelulupa tilapäistä Suomeen muuttamista varten. Näiden määräaikaisten oleskelulupien lisäksi on mahdollista hakea myös pysyvää oleskelulupaa, jos asiakas on oleskellut Suomessa vähintään neljä vuotta ja täyttää muut luvan edellytykset.

Urheilijoiden oleskelulupahakemusten määrä on pysynyt samalla tasolla aiempiin vuosiin nähden lakimuutoksesta huolimatta. Vuonna 2024 urheilijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia ja jatkolupahakemuksia jätettiin saman verran kuin vuotta aiemmin (520 kappaletta).

– Vuonna 2024 urheilijoiden ensimmäisiä oleskelulupia ja jatkolupia myönnettiin yhteensä 389 kappaletta, mikä on noin 5 % vähemmän kuin vuonna 2023. Tämän kaltaiset vaihtelut ovat kuitenkin normaaleja eri vuosien välillä. Vuonna 2024 hakemuksista 69 oli kielteisiä ja 45 rauenneita, kertoo Palomäki.

Kielteiset päätökset perustuvat pääsääntöisesti puutteisiin työntekijän tai työnantajan edellytysten täyttymisessä. Hakemuksen raukeamisen syitä voivat olla esimerkiksi hakemuksen peruuttaminen tai hakijan muutto pois Suomesta.

Kansalaisuutta voi hakea aikaisintaan viiden vuoden asumisajan jälkeen

Kansalaisuutta asiakas voi hakea viiden vuoden oleskelun jälkeen, kun hän täyttää kielitaitoedellytyksen. Lisäksi kansalaisuushakemuksessa on muitakin edellytyksiä, kuten toimeentulon selvittäminen.

Kansalaisuuden asumisaikaan lasketaan eri tavoin jatkuvalla luvalla ja tilapäisellä luvalla Suomessa asuttu aika. Jatkuvalla luvalla asuttu aika lasketaan sellaisenaan asumisaikaan. Jos asiakkaalla on ollut tilapäinen oleskelulupa jossain vaiheessa, hänen asumisaikaansa lasketaan vain puolet tilapäisellä luvalla asutusta ajasta.

Asumisaikaa laskettaessa huomioidaan myös asiakkaan ulkomailla oleskeltujen päivien määrä. Ulkomailla oleskelun tarkoitus ei vaikuta asumisajan laskemiseen. Lisäksi kansalaisuuden myöntämisen edellytyksenä on, että asiakkaalla on ollut voimassa jatkuva oleskelulupa vähintään vuoden ennen kansalaisuuden myöntämistä.

Toimeentulon osalta asiakkaan tulee selvittää, mistä hän saa ja on saanut rahaa elämiseen.

– Toimeentulo voi koostua muun muassa palkasta, yritystoiminnasta ja säästöistä. Sponsori- ja kumppanuussopimustulot huomioidaan samalla tavalla kuin muutkin tulot, kun kansalaistamisen edellytyksiä tarkastellaan. Toimeentulon tulee olla laillista ja riittää elämiseen, kertoo kansalaisuuden prosessinomistaja Mari Luukkonen.

Lisätietoa medialle

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Urheilijan oleskelulupa: prosessinomistaja Raisa Palomäki, etunimi.sukunimi@migri.fi, puh. 0295 434 152

Kansalaisuushakemukset: prosessinomistaja Mari Luukkonen, etunimi.sukunimi@migri.fi, puh. 0295 433 951

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Maahanmuuttovirasto on maahanmuutto-, turvapaikka-, pakolaisuus- ja kansalaisuusasioissa päätöksenteko-organisaatio ja ylläpitää vastaanottojärjestelmää.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maahanmuuttovirasto

Finland pilots a reception centre specialised in promoting returns9.5.2025 12:01:19 EEST | Press release

The Finnish Immigration Service will pilot a new type of reception centre with focus on promoting and supporting voluntary and forced returns (a return centre). The pilot scheme will be launched in June 2025. In addition to normal reception services, the return centre will provide asylum seekers with more extensive advice on voluntary return and support with return arrangements. The aim of the pilot scheme is to increase the effectiveness of asylum seekers’ voluntary return and streamline the enforcement of returns by the police.

Förläggning med fokus på att främja återvändande inrättas i ett pilotprojekt i Finland9.5.2025 12:00:45 EEST | Pressmeddelande

I juni 2025 inrättar Migrationsverket på försök en ny förläggning med fokus på att främja återvändande (förk. återvändandecenter). Utöver vanliga mottagningstjänster kommer återvändandecentret att erbjuda asylsökande utvidgad rådgivning i återvändandefrågor och stöd med återresearrangemang. Syftet är att effektivisera frivilliga återresor för asylsökande och göra det smidigare för polisen att verkställa återsändanden.

Suomessa pilotoidaan paluiden edistämiseen erikoistunutta vastaanottokeskusta9.5.2025 12:00:20 EEST | Tiedote

Maahanmuuttovirasto testaa kesäkuusta 2025 alkaen uutta paluiden edistämiseen erikoistuvaa vastaanottokeskusta (lyh. paluukeskusta). Paluukeskus tarjoaa turvapaikanhakijoille normaalien vastaanottopalveluiden ohella laajennettua paluuneuvontaa ja palaamisjärjestelyiden tukea. Tavoitteena on tehostaa turvapaikanhakijoiden vapaaehtoista paluuta ja sujuvoittaa poliisin toteuttamien palautusten täytäntöönpanoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye