Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyivät voimakkaasti Euroopassa vuonna 2024
Euroopan säätä leimasivat viime vuonna ennätyslämpötilat, rankkasateet ja laajat tulvat. Tuore raportti osoittaa, kuinka nopeasti ilmastonmuutos vaikuttaa Eurooppaan.
Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät täällä selvästi. Vuosi 2024 oli Euroopassa mittaushistorian lämpimin. Erityisesti Keski-, Itä- ja Kaakkois-Euroopassa rikottiin lämpöennätyksiä.
Vuoden aikana Euroopassa korostui selkeä ero idän ja lännen välillä: idässä oli erittäin kuivaa ja usein ennätyslämmintä, kun taas lännessä oli lämmintä mutta sateista.
Vuonna 2024 rankkasateet olivat rajuja ja tulvat laajoja. Ne vaikuttivat arviolta 413 000 ihmisen elämään ja aiheuttivat vähintään 335 ihmisen kuoleman.
Tiedot käyvät ilmi EU:n Copernicus-ilmastopalvelun ja Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n julkaisemasta European State of the Climate 2024 -raportista.
“Ilmastonmuutos etenee vauhdilla geopoliittisten muutosten rinnalla, ja Euroopassa jopa muuta maailmaa nopeammin. Torjunnan lisäksi on panostettava siihen sopeutumiseen muun muassa parempien sääpalvelujen muodossa”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.
Ilmastonmuutoksen eteneminen näkyy myös Suomessa
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2024 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Vain tammi- ja huhtikuu olivat tavanomaista kylmempiä koko maassa. Kaikki muut kuukaudet olivat tavanomaista lämpimämpiä. Suurin poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli Pohjois-Lapissa, missä oli suurimmillaan 1,7 astetta vertailukauden eli vuosien 1991–2020 keskiarvoa lämpimämpää. Alueella vuoden keskilämpötila oli poikkeuksellisen korkea, ja monella havaintoasemalla vuosikeskiarvo oli aseman havaintohistorian lämpimin.
Uusimman tiedon mukaan ilmastonmuutos teki Helsingissä vuodesta 2024 noin 2,4 astetta lämpimämmän kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta. Todennäköisyys näin lämpimälle vuodelle on nykyilmastossa noin 190-kertainen verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi.
Tiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden vertaisarvioituun menetelmään. Lähivuosina vastaavia arvioita pystytään tekemään entistä useammista yksittäisistä sääilmiöistä ja entistä tarkemmalla tasolla, esimerkiksi yksittäisille päiville ja kaupungeille. Aihetta tutkitaan Suomen Akatemian rahoittamassa CLAIMS-hankkeessa.
European State of the Climate -raportin keskeiset havainnot:
-
Lämpöennätykset: Vuosi 2024 oli Euroopan mittaushistorian lämpimin. Lähes puolessa maanosasta vuoden keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea. Itäisessä Euroopassa oli erittäin kuivaa ja ennätyksellisen lämmintä, kun taas lännessä oli lämmintä mutta sateista.
-
Tulvat: Euroopassa koettiin laajimmat tulvat sitten vuoden 2013. Lähes kolmasosa Euroopan jokiverkostosta koki vuoden aikana tulvia, jotka ylittivät viranomaisten määrittelemän korkean tulvakynnyksen. Tulvat ja rankkasateet vaikuttivat arviolta 413 000 ihmiseen ja vaativat ainakin 335 kuolonuhria. Esimerkiksi Boris-myrsky aiheutti laajaa tuhoa Keski- ja Itä-Euroopassa syyskuussa.
-
Kuumuus ja helleaallot: Euroopassa havaittiin kaikkien aikojen toiseksi eniten päiviä, jolloin koettiin voimakasta tai sitä suurempaa kuumuusrasitusta. Kaakkois-Euroopassa koettiin mittaushistorian pisin helleaalto, 13 päivää putkeen heinäkuussa.
-
Meret ja jäätiköt: Välimeren pintalämpötila oli 1,2 °C keskiarvon yläpuolella. Kaikilla Euroopan alueilla jäätiköt kutistuivat. Jäätiköt menettivät massaa ennätyksellisen paljon Skandinaviassa ja Huippuvuorilla.
-
Uusiutuvan energian kasvu: Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön tuotannosta saavutti uuden ennätyksen: 45 %.
-
Kylmyyden väheneminen: Kylmyyden vaikutuksia koettiin ennätyksellisen harvoin: 69 % Euroopasta koki alle kolme kuukautta pakkaspäiviä.
-
Sopeutuminen ilmastonmuutokseen: 51 % Euroopan kaupungeista on laatinut ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman. Vuonna 2018 vastaava osuus oli 26 %.
Lisätietoja raportista
European State of the Climate 2024 -raportti kokoaa yhteen noin sadan tutkijan työn ja tarjoaa kattavan kokonaiskuvan Euroopan ilmastosta. Raporttiin on koostettu tietoja Euroopan lämpötilasta sekä muista keskeisimmistä ilmastonmuutosta kuvaavista indikaattoreista ja niiden vaikutuksista vuonna 2024. Raporttiin kuuluu myös graafinen tietopankki, joka sisältää 130 kuvaajaa ja infografiikkaa.
Raportin julkaisevat EU:n Copernicus-ilmastopalvelu ja Maailman ilmatieteen järjestö WMO. Copernicus-ilmastopalvelua toteuttaa Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF Euroopan komission toimeksiannosta. Copernicus-ilmastopalvelu on julkaissut European State of the Climate -raportin vuodesta 2018 lähtien.
-
Copernicus-ilmastopalvelu: www.copernicus.eu
-
Maailman ilmatieteen järjestö WMO: www.wmo.int
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos, p. 050 341 3460, petteri.taalas@fmi.fi
Tutkija Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos, p. 050 475 0756, mika.rantanen@fmi.fi
Linkit
- Helleaaltojen pinta-ala on moninkertaistunut arktisella alueella
- Ilmaston lämpeneminen lisää sateen vaihtelua – runsaat sateet yleistyvät
- Merenpinnan nousu vaikuttaa rannikon tulvariskeihin
- Miten Suomen lumiolot muuttuvat tällä vuosisadalla?
- Kilometriskaalan ilmastomallinnuksesta entistä parempaa tietoa ilmastonmuutoksesta
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Lumen väheneminen parantaa aurinkoenergian tuotantoedellytyksiä Suomessa12.9.2025 09:52:42 EEST | Tiedote
Pohjolan ilmastossa lumipeite usein estää tai ainakin huomattavasti pienentää aurinkopaneelien sähköntuotantoa kylmänä vuodenaikana. Kun ilmasto lämpenee, lumipeite kuitenkin vähenee. Tämä saattaa lisätä vuotuista aurinkosähkön tuotantopotentiaalia Suomessa ja naapurimaissa 10–20 prosentilla.
Elokuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin9.9.2025 05:00:00 EEST | Tiedote
Copernicus-ilmastopalvelun mukaan elokuu 2025 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Lounais-Euroopassa koettiin elokuussa poikkeuksellinen helleaalto.
Syyskesäinen lämpö jatkuu vielä alkuviikolla – sadevaroituksia osaan maata8.9.2025 15:39:20 EEST | Tiedote
Lähipäivinä lämpötila on suuressa osassa maata jopa kuusi astetta korkeampi kuin syyskuussa tyypillisesti tähän aikaan. Helleraja ylittyi tänään iltapäivällä Salossa.
Lämmin sää jatkuu – viikonloppuun osuu kuunpimennys ja mahdollisesti ukkosia4.9.2025 15:44:08 EEST | Tiedote
Loppuviikon lämpötilat kohoavat ajankohtaan nähden tavanomaista korkeammiksi ja voivat yltää lähelle hellerajaa. Pilvisyys voi kuitenkin hillitä lämpimimpiä lukemia.
Revontulikausi käynnistymässä – tulevina öinä revontulia voi näkyä eteläistä Suomea myöten1.9.2025 16:20:46 EEST | Tiedote
Maanantain ja tiistain sekä tiistain ja keskiviikon välisinä öinä on hyvät mahdollisuudet nähdä revontulia eteläisessäkin Suomessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme