Nyt tiedetään, miksi kuluttajat eivät luota Suomen talouteen: Syinä maailman myllerrykset ja inflaatio
Kuluttajien usko Suomen talouteen ja odotukset sen kehityksestä ovat olleet miinuksella jo kolmen vuoden ajan. Tuoreiden tietojen mukaan tärkein selittävä tekijä on maailmanlaajuinen kehitys, kuten sodat, konfliktit sekä kauppapolitiikka. Toiseksi nousee inflaatio.
Lähes 85 prosenttia kuluttajista kertoi maaliskuussa, että maailmanlaajuisella kehityksellä oli vaikutusta heidän arvioonsa Suomen talouden tulevasta kehityksestä. Lähes kaikki näin vastanneista ilmoitti vaikutuksen olevan kielteinen, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo Tieto&trendit-verkkolehden blogissaan.
”Melkein yhtä paljon painoa kuluttajien ajatuksissa sai kuluttajahintojen nousu ja ostovoiman kehitys: lähes 80 prosenttia kuluttajista nimittäin katsoi – jopa viime aikoina hidastuneen – inflaation vaikuttaneen näkemyksiinsä ja pääasiassa kielteisesti”, Kangassalo kirjoittaa.
Myös työmarkkinatilanne kuten työttömyys, muutokset verotuksessa ja sosiaalietuuksissa sekä poliittinen kehitys kotimaassa huolettivat noin kahta kolmasosaa suomalaisista vastaajista. Sen sijaan korkojen lasku ja teknologian kehitys olivat muita tekijöitä yleisemmin asioita, jotka paransivat arviota talouden tulevasta kehityksestä. Silti näin kertoi vain noin kolmannes vastaajista.
Eri vastaajaryhmien välillä oli eroja siinä, kuinka paljon eri tekijät vaikuttivat näkemyksiin maan taloudesta.
”Esimerkiksi alle 30-vuotiaiden arvioihin Suomen taloudesta maailmanlaajuinen kehitys vaikutti vanhempia ikäryhmiä selvästi vähemmän, ja nuorilla vaikutus oli vähiten kielteinen. Näin on yllättäen myös ilmastonmuutoksen kohdalla”, Kangassalo toteaa.
Kuluttajien näkemysten tai niiden muutosten syitä ei yleensä ole mahdollista saada selville tilaston tiedoista , mutta maaliskuussa niitä tutkittiin erillisillä kysymyksillä Euroopan komission toimeksiannosta ja rahoittamana.
Suomen ja 12 muun EU-maan kuluttajien luottamustutkimuksen kyselylomakkeelle lisättiin kahdeksan kertaluonteista kysymystä erilaisten tekijöiden vaikutuksesta vastaajan mielipiteisiin kotimaansa yleisen talouden tilasta ja kehityksestä. Vastaajilta kysyttiin, oliko valituilla tekijöillä sillä hetkellä myönteistä tai kielteistä vaikutusta vastauksiin, tai ei vaikutusta lainkaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pertti KangassaloYliaktuaari
Puh:029 551 3598pertti.kangassalo@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Lopettaneiden yritysten määrä kasvoi edelleen voimakkaasti tammi-maaliskuussa3.7.2025 08:01:40 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä toimintansa aloitti lähes 11 000 yritystä. Samaan aikaan toimintansa lopetti runsaat 21 000 yritystä, kun vuoden 2024 tammi-maaliskuussa lopettaneita yrityksiä oli noin 12 700.
Kuluttajien luottamus edelleen matalalla kesäkuussa27.6.2025 08:01:10 EEST | Tiedote
Kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta parani kesäkuussa hieman toukokuuhun verrattuna, mutta oli edelleen hyvin heikko. Myös näkemys Suomen talouskehityksestä pysyi vaisuna. Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli kesäkuussa -8,6, kun toukokuussa se oli -8,4.
Oppimisen tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kasvoi edelleen vuonna 202426.6.2025 08:01:54 EEST | Tiedote
Yhä useampi peruskoulun oppilas sai viime vuonna tukea oppimiseensa. Tehostettua tukea sai 16 % peruskoulun oppilaista. Erityistä tukea sai puolestaan joka kymmenes oppilas.
Suomessa alkoholi Euroopan kolmanneksi kalleinta19.6.2025 13:01:45 EEST | Tiedote
Suomi oli vuonna 2024 Euroopan kolmanneksi kallein maa ostaa alkoholia. Kalliimpaa alkoholi oli vain Islannissa ja Norjassa. Myös ruuan ja alkoholittomien juomien osalta Suomi oli EU:n keskiarvoa kalliimpi.
Suomalaisten velat pienenivät vuonna 202417.6.2025 08:03:03 EEST | Tiedote
Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velkasumma oli 94 400 euroa, mikä oli noin tuhat euroa vähemmän kuin vuonna 2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme