Nyt tiedetään, miksi kuluttajat eivät luota Suomen talouteen: Syinä maailman myllerrykset ja inflaatio
Kuluttajien usko Suomen talouteen ja odotukset sen kehityksestä ovat olleet miinuksella jo kolmen vuoden ajan. Tuoreiden tietojen mukaan tärkein selittävä tekijä on maailmanlaajuinen kehitys, kuten sodat, konfliktit sekä kauppapolitiikka. Toiseksi nousee inflaatio.
Lähes 85 prosenttia kuluttajista kertoi maaliskuussa, että maailmanlaajuisella kehityksellä oli vaikutusta heidän arvioonsa Suomen talouden tulevasta kehityksestä. Lähes kaikki näin vastanneista ilmoitti vaikutuksen olevan kielteinen, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo Tieto&trendit-verkkolehden blogissaan.
”Melkein yhtä paljon painoa kuluttajien ajatuksissa sai kuluttajahintojen nousu ja ostovoiman kehitys: lähes 80 prosenttia kuluttajista nimittäin katsoi – jopa viime aikoina hidastuneen – inflaation vaikuttaneen näkemyksiinsä ja pääasiassa kielteisesti”, Kangassalo kirjoittaa.
Myös työmarkkinatilanne kuten työttömyys, muutokset verotuksessa ja sosiaalietuuksissa sekä poliittinen kehitys kotimaassa huolettivat noin kahta kolmasosaa suomalaisista vastaajista. Sen sijaan korkojen lasku ja teknologian kehitys olivat muita tekijöitä yleisemmin asioita, jotka paransivat arviota talouden tulevasta kehityksestä. Silti näin kertoi vain noin kolmannes vastaajista.
Eri vastaajaryhmien välillä oli eroja siinä, kuinka paljon eri tekijät vaikuttivat näkemyksiin maan taloudesta.
”Esimerkiksi alle 30-vuotiaiden arvioihin Suomen taloudesta maailmanlaajuinen kehitys vaikutti vanhempia ikäryhmiä selvästi vähemmän, ja nuorilla vaikutus oli vähiten kielteinen. Näin on yllättäen myös ilmastonmuutoksen kohdalla”, Kangassalo toteaa.
Kuluttajien näkemysten tai niiden muutosten syitä ei yleensä ole mahdollista saada selville tilaston tiedoista , mutta maaliskuussa niitä tutkittiin erillisillä kysymyksillä Euroopan komission toimeksiannosta ja rahoittamana.
Suomen ja 12 muun EU-maan kuluttajien luottamustutkimuksen kyselylomakkeelle lisättiin kahdeksan kertaluonteista kysymystä erilaisten tekijöiden vaikutuksesta vastaajan mielipiteisiin kotimaansa yleisen talouden tilasta ja kehityksestä. Vastaajilta kysyttiin, oliko valituilla tekijöillä sillä hetkellä myönteistä tai kielteistä vaikutusta vastauksiin, tai ei vaikutusta lainkaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pertti KangassaloYliaktuaari
Puh:029 551 3598pertti.kangassalo@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Yhä useampi suomalainen sijoittaa pörssiosakkeisiin tai sijoitusrahastoihin17.9.2025 08:01:05 EEST | Tiedote
Pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja omisti viime vuoden lopussa jo runsaat 2 miljoonaa suomalaista. Tämä oli vajaat 37 % henkilöistä. Sijoittaminen osakkeisiin tai rahastoihin on lisääntynyt huomattavasti kymmenen vuoden aikana, sillä vielä vuonna 2013 omistajia oli noin neljännes.
Työmarkkinoiden alakulo hillitsee työpaikkojen vaihtamisia – nuoret edelleen aktiivisimpia vaihtajia16.9.2025 09:53:25 EEST | Tiedote
Suomessa vaihdettiin viime vuonna työpaikkaa hieman edeltäviä vuosia harvemmin. 15–74-vuotiaista työllisistä keskimäärin noin 1,6 prosenttia kuukaudessa siirtyi toisen työnantajan palvelukseen, kun vuonna 2023 osuus oli 1,8 prosenttia.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten osuus kasvoi yhä, vaikka maahanmuuttajien tietoja puuttuu12.9.2025 08:04:42 EEST | Tiedote
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 25–29-vuotiaiden osuus kasvoi myös vuonna 2024. Kasvanut maahanmuutto kuitenkin haastaa koulutusrakenteen tilastointia, sillä ulkomailla suoritetuista tutkinnoista ei usein saada tietoa.
Suomen kansantalous hienoisessa laskussa huhti-kesäkuussa29.8.2025 08:05:29 EEST | Tiedote
Bruttokansantuotteen volyymi pieneni toisella vuosineljänneksellä 0,4 % ensimmäisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu BKT pysytteli vuodentakaisella tasolla. Samaan aikaan kun Suomen BKT laski, EU-alueen BKT kasvoi 0,2 %.
Henkirikosten määrän kasvu jatkui alkuvuonna28.8.2025 08:05:05 EEST | Tiedote
Viranomaisten tietoon tuli tammi-kesäkuussa kaikkiaan 48 henkirikosta, mikä on neljä rikosta enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Myös viime vuonna henkirikosten määrä kasvoi edellisistä vuosista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme