EVA: Kuntademokratia koetaan etäiseksi – äänestämällä uskotaan silti voivan vaikuttaa

Suomalaisista 59 prosenttia kokee oman kuntansa päätöksenteon ja hallinnon itselleen hyvin etäiseksi.  Etäisyyden tunne on kuitenkin hieman vähentynyt verrattuna vuoteen 2017, jolloin 70 prosenttia koki kuntapolitiikan itselleen vieraaksi.

Samaan aikaan enemmistö (56 %) suomalaisista ilmoittaa olevansa kiinnostuneita oman kuntansa päätöksenteosta ja seuraavansa sitä aktiivisesti. Myös kuntapolitiikasta kiinnostuneet kansalaiset kokevat siihen usein etäisyyttä – jopa 47 prosenttia heistä pitää päätöksentekoa itselleen etäisenä.

"Kunnallista päätöksentekoa ei ole tehty helpoksi seurata. Kiinnostus kasvaa iän, koulutuksen ja aseman mukana – tämä kertoo siitä, että kunnallispolitiikan seuraaminen vaatii resursseja", toteaa EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Puolella suomalaisista (49 %) on käsitys, että kuntavaaleissa äänestämällä voi vaikuttaa omiin elinoloihinsa ja hyvinvointiinsa vähintään melko paljon. Suurempi osuus kokee voivansa vaikuttaa asioihinsa kuntavaaleissa kuin eduskunta-, alue- tai presidentinvaaleissa.

Aluevaalit jäävät selvästi muiden vaalien varjoon: vain 26 prosenttia uskoo niiden kautta voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä, ja 67 prosenttia ei näe niillä vaikutusta. Aluevaaleja pidetään jopa presidentinvaalia merkityksettömämpinä omien elinolojen kannalta.

Tutkimus nostaa esiin myös huolia kuntapolitiikan uskottavuudesta. Jopa 51 prosenttia suomalaisista katsoo, että kuntien päätöksentekoelimissä on liikaa kuntien omia työntekijöitä päättämässä omista ja kollegoidensa asioista. 

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 070 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 12.-24.3.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aiheesta kertovan artikkelin saa julkaista saman aamun lehdessä.