Kädellisten evoluutio tarkentuu – uusi radioisotooppinen ajoitus käänteentekevä askel vulkaanisten kerrostumien tutkimuksessa
Vulkaanisten fossiiliesiintymien uudet radioisotooppiset ajoitukset auttavat tutkijoita selvittämään nisäkkäiden evoluutiota. Oulun yliopisto on mukana tutkimuksessa, jonka odotetaan tuovan lisävalaistusta varhaisen ihmisen kehitykseen.
Kansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut ajoittamaan Turkin Keski-Anatolian keskeisiä fossiiliesiintymiä 7–10 miljoonan vuoden taakse uudella Argon-Argon (40Ar/39Ar) -radioisotooppimenetelmällä. Mantereiden risteyskohdassa Keski-Anatolian Kappadokiassa on säilynyt harvinaisen fossiilirikkaita kerroksia, jotka ovat sekoittuneet räjähdysmäisten purkausten vulkaaniseen tuhkaan.
”Radioisotooppinen tutkimusmenetelmä ei ole uusi asia fossiilien iänmäärityksessä, mutta se on merkittävä uusi avaus määritettäessä sellaisten vulkaanisten maakerrostumien ikää, joissa esiintyy nisäkäsfossiileja”, yksi tutkimushankkeen vetäjistä, arkeologian akatemiatutkija Ferhat Kaya Oulun yliopistosta kertoo.
Aiemmin näiden fossiilisten eläimistöjen ikäarviot perustuivat maantieteellisesti etäisiin ja huonosti rajattuihin eläinyhteisöihin Euroopan ja Aasian välillä. Tutkimushanke vahvistaa Turkin keskeistä asemaa nisäkkäiden evoluution tutkimuksessa ja korostaa Keski-Anatolian alueen fossiiliaarteiden tieteellistä merkitystä: alue tarjoaa poikkeuksellisen näkymän nisäkäsevoluutioon jopa 12 miljoonan vuoden taakse.
Fossiilien ajoittaminen saattaa olla haastavaa, koska usein maakerroksista puuttuu radiometriseen ajoitukseen sopivaa vulkaanista materiaalia. Keski-Anatolian provinssi sijaitsee lähellä tulivuorikeskuksia ja kuuluu niihin harvinaisiin geologisiin alueisiin, joissa vulkaaninen tuhka on säilönyt runsaasti fossiileja.
”Määrittelemme fossiileja sisältävien maakerrosten tarkan iän. Nämä vulkaaniset kerrostumat sisältävät lasimaisia vulkaanisia rakeita, jotka soveltuvat erityisen hyvin erittäin tarkkaan radiometriseen iänmääritykseen”, Kaya kertoo.
Nisäkäsfossiilien entistä tarkempi iänmääritys antaa uutta tietoa kädellisten evoluutiosta. ”Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, miten ekosysteemit ja lajit ovat kehittyneet merkittävien ympäristömuutosten aikana.”
Kayan mukaan fossiilisten nisäkkäiden evoluution ymmärtäminen perustuu fossiileja sisältävien kerrosten tarkkaan geologiseen ikään ja fossiililajien täsmälliseen tunnistamiseen. Digitaalisiin fossiilitietokantoihin ja laskennallisiin meta-analyyseihin tukeutuminen on yleistynyt, mutta nämä menetelmät pohjautuvat usein epätarkkoihin tai epäjohdonmukaisiin tietoihin.
Argon-Argon (40Ar/39Ar) -radioisotooppimenetelmällä saadut tulokset tarjoavat entistä tarkemman aikajanan merkittäville nisäkäsfossiileille, kuten Ouranopithecus-suvun suurelle mioseenikauden ihmisapinalle, joka on mahdollisesti Afrikan apinoiden ja varhaisten kaksijalkaisten esi-isä.
"Uusi tutkimus tuo kaivattua tarkkuutta nisäkkäiden ja kädellisten evoluution tutkimukseen alueella, joka yhdistää Afrikan, Aasian ja Euroopan", Ferhat Kaya sanoo.
Tutkimus Building better biochronology: New fossils and 40Ar/39Ar radioisotopic dates from Central Anatolia on julkaistu arvostetussa Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America (PNAS) -sarjassa. Rahoitus on saatu osittain Kappadokian paleontologiset tutkimusretket -projektin kautta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Akatemiatutkija Ferhat Kaya, Oulun yliopisto, p. 0443065124, ferhat.kaya@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, Oulun yliopisto, p. 0407650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Nuoruusiän ADHD-oireet vaikuttavat aikuisiän tuloihin epäsuorasti koulutuksen ja mielenterveyden kautta11.9.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston kliinisen lääketieteen tutkimusyksikkö ja kauppakorkeakoulu ovat selvittäneet, miten nuoruusiän ADHD:n (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) ja uhmakkuushäiriön (ODD) oireet liittyvät aikuisiän tuloihin.
Suomen Akatemialta Oulun yliopistoon kaksi merkittävää hankerahoitusta tekoälyä hyödyntävään tutkimukseen10.9.2025 07:36:05 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) myönsi yhteensä 29 miljoonaa euroa talouskasvua sekä tulevaisuuden työelämää tukevaan tutkimukseen. Kymmenessä rahoitettavassa hankekokonaisuudessa tehdään pitkäjänteistä tutkimusta, jolla pyritään löytämään ratkaisuja keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Oulun yliopisto on mukana kahdessa kolmivuotisessa kokonaisuudessa, joissa molemmissa hyödynnetään tekoälyä.
Taantuva hömötiainen joustaa – aikaistanut pesintää jo viikolla10.9.2025 05:05:00 EEST | Tiedote
Oululaiset tali- ja hömötiaiset ovat aikaistaneet pesintäänsä viime vuosikymmeninä. Talitiaiset munivat keväällä pesäänsä ensimmäisen munan nykyisin keskimäärin noin kolme ja hömötiaiset noin seitsemän päivää aikaisemmin kuin viisi vuosikymmentä sitten.
Oulun yliopiston yrittäjyyden dosentuuri myönnetty Stefan Långille5.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopisto on myöntänyt yrittäjyyden dosentin arvon Åbo Akademin apulaisprofessori ja yliopistolehtori Stefan Långille. Dosentuurin erikoisalana on maahanmuuttajayrittäjyys ja liiketoiminnan kehittäminen.
Arvostettu ERC-rahoitus Sumit Ghoshille erikoislujien terästen ja keveiden teräsrakenteiden kestävään kehittämiseen – lupaavia mahdollisuuksia energia-, auto- ja puolustusteollisuudelle4.9.2025 13:08:30 EEST | Tiedote
Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) on myöntänyt 1,5 miljoonan euron Starting Grant -rahoituksen Oulun yliopiston yliopistotutkija Sumit Ghoshille. Uudessa tutkimuksessa terästen uudenlaisella, erittäin nopealla iskukuumennuksella tuotetaan luontoa jäljitteleviä rakenteita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme