Mielenterveyden työkalupakkiin tartuttiin lähes 130 000 kertaa työhyvinvoinnin kehittämiseksi
14.4.2025 15:52:53 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisessä on päästy sanoista tekoihin Työelämän mielenterveysohjelman vauhdittamana. Viimeisen kahden vuoden aikana tuhansilla suomalaisilla työpaikoilla tehtiin työn sujuvuutta ja työkykyä tukevia muutoksia hyödyntämällä Mielenterveyden työkalupakkia. Yksi suosion salaisuus oli siinä, että työkalut sopivat osaksi työn arkea ja johtamista.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 14.4.2025
Suomalaisilla työpaikoilla on tehty paljon työhyvinvoinnin parantamiseksi, ja myös uudenlaisille työkaluille on ollut tarvetta.
Kahden vuoden aikana yli 2600 suomalaista työyhteisöä ja työterveyshuollon yksikköä on osallistunut Työterveyslaitoksen järjestämiin työhyvinvointia ja mielenterveyttä tukeviin maksuttomiin valmennuksiin ja tilaisuuksiin. Nämä myös koettiin hyödyllisiksi: 98 prosenttia osallistujista aikoi hyödyntää saamiaan oppeja työssään tai työpaikallaan.
Samalla ajanjaksolla Mielenterveyden työkalupakin maksuttomia digityökaluja ja materiaaleja hyödynnettiin noin 128 000 kertaa. Näistä suosituin olit Miten voit? -työhyvinvointitesti. Työkaluja voi hyödyntää esimerkiksi esihenkilötyön kehittämiseen, kuormitustekijöiden hallitsemiseen tai organisaation palautumiskäytäntöjen arviointiin.
– Paljon puhutaan siitä, että jotain pitäisi tehdä niin sanotulle mielenterveyskriisille. On ilahduttavaa voida sanoa, että nyt on tehty ja tartuttu toimeen nimenomaan työyhteisöjen näkökulmasta eikä yksilölähtöisesti, sanoo Mielenterveyden työkalupakki -hankkeen projektipäällikkö Sara Lindström Työterveyslaitoksesta.
Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikkeneminen taittui loppuvuonna 2024. Samana vuonna myös mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen pitkään jatkunut kasvu pysähtyi. Samanaikaisesti yhteiskunnan eri tasoilla on käynnissä laajoja kehittämistoimia. Niiden ohella sairauspoissaolojen kehitykseen on voinut vaikuttaa se, että nykyisessä taloussuhdanteessa terveyshaasteista kärsiviä on poistunut työelämästä.
Kehittämiselle on aikaa vain pienissä pätkissä
Työterveyslaitoksessa on havaittu, että ajan ottaminen työhyvinvoinnin parantamiseen on työpaikoilla välillä kiven alla. Avainroolissa olevilla esihenkilöillä on tyypillisesti laajat vastuualueet, jolloin kehittämiseen on aikaa vain pieninä pätkinä.
Mielenterveyden työkalupakin työkalut ovat saaneet kiitosta siitä, että ne tarjoavat näihin hetkiin konkreettista tukea ja välineitä. Niitä voi hyödyntää osana työyhteisöjen arkea niin kuukausipalavereissa kuin työpaikkaselvitysten jälkeen. Esimerkiksi asiantuntijatyötä tekevässä suuryrityksessä löydettiin konkreettisia ratkaisuja palautumisen haasteisiin käyttämällä Palautumislaskuria. Työkalujen käyttö toi myös näkyväksi sen, mikä työyhteisössä jo oli hyvällä tolalla. Vastaavasti hyvinvointialueen yksikössä kehitettiin työprosesseja sujuvammiksi Resilienssityökalusarjan avulla.
– Mielen hyvinvointi on osa työkykyä, ja sen tukeminen tapahtuu työpaikan arjessa osana johtamista. Tämä ei ole mikään erillinen asia, joka johtajien pitäisi huomioida, vaan kyse on työn edellytysten parantamisesta, sanoo hankkeen vastaava johtaja Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta.
Työkalut tukevat työyhteisötason kehittämistä
Mielenterveyden työkalupakin työkalut keskittyvät työyhteisössä tapahtuvaan ja ennaltaehkäisevään kehittämiseen, joka ei ole vielä valtavirtaa työkykyasioissa.
– Vaikuttavat muutokset työn organisoinnissa tehdään yhdessä sopimalla, ei yksilötasolla. Digiratkaisut auttavat kehittämisessä, ja Mielenterveyden työkalupakki on ainutlaatuinen, maksuton kokonaisuus työyhteisöille, sanoo Sara Lindström.
– Työpaikoilla on mahdollisuus hyödyntää myös työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntemusta ja tehdä yhteistyötä työhyvinvoinnin kehittämisessä. Nyt hankkeen jatkokaudella olemme laajentaneet kehittämistä kattamaan laajemmin myös tätä näkökulmaa, sanoo johtaja Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksesta.
Mielenterveyden työkalupakki -hanke
- Mielenterveyden työkalupakki -hanke on osa Työelämän mielenterveysohjelmaa. Hankkeen rahoitus tulee Suomen kestävän kasvun ohjelmasta EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
- Tulokset koskevat hankekautta 16.1.2023–31.12.2024. Hanke jatkuu 4/2026 asti.
- Hankesivu: Mielenterveyden työkalupakki -hanke
- Tutustu Mielenterveyden työkalupakkiin
Lisätiedot
Mielenterveyden työkalupakki -hanke:
- Johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa, Työterveyslaitos, Pauliina.Mattila-Holappa@ttl.fi, +35843 824 4041
- Erikoistutkija Sara Lindström, Työterveyslaitos, sara.lindstrom@ttl.fi, +35843 824 4521
- Johtaja Salla Toppinen-Tanner, Työterveyslaitos, Salla.Toppinen-Tanner@ttl.fi, +35846 851 2517
Työelämän mielenterveysohjelma
- Hankepäällikkö, erityisasiantuntija Jaana Vastamäki, sosiaali- ja terveysministeriö, jaana.vastamaki@gov.fi, 0295163468
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: toukokuu 202620.5.2026 08:05:36 EEST | Uutinen
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti viisi tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi sairauspoissaoloja, työhön palaamista tekonivelleikkauksen jälkeen ja sitä, miten ympäristöosaamista kehitetään työpaikoilla. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.
Vid anmälan av fall av yrkessjukdom behövs en uppryckningskampanj för att förbättra arbetslivets säkerhet20.5.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Antalet bekräftade fall av yrkessjukdomar sjönk tydligt år 2023 när coronapandemin avtog. Det fanns drygt tusen bekräftade fall av yrkessjukdomar som inte var relaterade till COVID-19-pandemin, det vill säga ungefär lika många som före pandemin. År 2023 konstaterades 70 dödsfall på grund av yrkessjukdomar, varav nästan alla orsakades av asbest.
Ammattitautitapausten ilmoittamisessa tarvitaan ryhtiliikettä työelämän turvallisuuden parantamiseksi20.5.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Vahvistettujen ammattitautitapausten määrä kääntyi selvään laskuun vuonna 2023 koronapandemian hellittäessä. Muita kuin COVID-19-pandemiaan liittyneitä vahvistettuja ammattitautitapauksia oli runsaat tuhat eli suunnilleen saman verran kuin ennen pandemiaa. Vuonna 2023 todettiin 70 ammattitautikuolemaa, joista lähes jokaisen aiheutti asbesti.
More attention needs to be paid to reporting occupational diseases in order to improve the safety of work life20.5.2026 02:00:00 EEST | Press release
The number of recognized cases of occupational diseases turned to a clear decline in 2023 as the COVID-19 pandemic eased. There was slightly over a thousand recognized cases of occupational diseases not related to COVID-19, which is approximately the same as before the pandemic. In 2023, a total of 70 occupational disease deaths were recorded, almost all of which were caused by asbestos.
Olika känslokoder förklarar spänningar i arbetsgemenskaper, till exempel mellan generationer19.5.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Känslor och hur man hanterar dem är en viktig del av arbetsförmågan i dagens arbetsliv. I Arbetshälsoinstitutets forskningsprojekt identifierades känslokodernas betydelse i arbetslivet. Koderna är normer som definierar acceptabla och önskvärda känslomässiga rutiner i arbetet. Differentierade känslokoder till exempel mellan generationerna eller könen kan orsaka spänningar och missförstånd i arbetsgemenskaperna. Redan att känna igen koderna kan bidra till att förbättra samarbetet och arbetsatmosfären. En kostnadsfri guide har publicerats om ämnet för att hjälpa arbetsgemenskaperna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme