Valkoposkihanhien kevätmuutto lähestyy

– Ensimmäiset havainnot valkoposkihanhista on jo tänä keväänä tehty, mutta päämuuttoa odotetaan tavalliseen tapaan toukokuun alkupuolelle, luonnonsuojelun asiantuntija Pyry Mäkelä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta kertoo.

Suomen yli muuttavat valkoposkihanhet talvehtivat Alankomaiden, Saksan ja Tanskan rannikkoalueilla. Linnut siirtyvät talvehtimisalueiltaan ensin Baltiaan, josta ne sopivien tuulten myötä siirtyvät Suomen puolelle. Suomessa valkoposkihanhet pysähtyvät hetkeksi syömään ja tarvittaessa odottamaan suotuisaa säätä muuton jatkamiseen.

 – Valkoposkihanhien levähdysaika Suomessa vaihtelee vuosittain. Ennen kaikkea siihen vaikuttaa vallitseva säätila ja kevään eteneminen, Mäkelä kertoo.
– Onnistuneen pesinnän turvaamiseksi valkoposkihanhien ei kannata siirtyä sen pesimäalueille Barentsinmeren saarille yhtään liian aikaisin.

Valkoposkihanhi voi elää lähes 30-vuotiaaksi.

 – Vanhat linnut kyllä muistavat hyvät levähdysalueet ja näyttävät ne sitten myös nuoremmille, Mäkelä toteaa.

– Toisaalta taas voimakkaat tuulet tai sadealueet voivat ohjata muuttojoukkoja myös uusille alueille.

Karkottaminen on sallittua vain poikkeusluvalla

Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla rauhoitettu eläinlaji. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että lintujen tahallinen hätyyttäminen ja muu häiritseminen on kiellettyä ilman poikkeuslupaa.

– Tahalliseksi häiritsemiseksi katsotaan myös kaikki sellaiset toimet, joista häiritsevät hanhia, vaikka se ei olisikaan toiminnan ensisijainen tavoite, Mäkelä muistuttaa.

Rauhoitettujen eläinten häirintään voi saada poikkeusluvan, mikäli luonnonsuojelulaissa määritellyt edellytykset täyttyvät. Häirintäluvissa kerrotaan sallittu häirintäaika, mahdolliset häirintämenetelmät ja alueet, joilla häirintää saa tehdä. Lintulajien osalta häirintälupapäätökset on keskitetty Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Ajantasaisen karkotuslupatilanteen voi tarkistaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylläpitämästä karttapalvelusta.

Viljelysvahingot korvataan

Valkoposkihanhien laidunnus viljelysmailla voi pienentää satoa tai johtaa esimerkiksi rehunurmen kasvun viivästymiseen. Koska valkoposkihanhi on rauhoitettu laji, sen aiheuttamat viljelysvahingot korvataan maatalouden alkutuotannossa toimivalle yritykselle. Viljelysvahingon arvo määräytyy Ruokaviraston määrittämien normisatojen ja yksikköhintojen perusteella. Vahinkoalan välttämättömästä täydennys- ja uudelleenviljelystä maksetaan täysi korvaus viljelystä aiheutuneiden tarpeellisten materiaali- ja työkustannusten kokonaismäärästä.

Korvauksen saamiseksi viljelijän on lain mukaan ilmoitettava vahingosta viipymättä heti sen havaitsemisen jälkeen ELY-keskukselle. Ilmoituksen jälkeen viljelijän tulee hakea korvausta ilman aiheeton viivytystä niin ikään ELY-keskukselta. Vahingon määrän ja laadun arvioi lain mukaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen.

– Nykyisin käytössä olevan sähköinen asiointipalvelun kautta asioitaessa pyyntö viljelysvahingon arvioimisesta välittyy kunnan viranomaiselle samalla kun viljelijä ilmoittaa vahingosta ELY-keskukselle, Mäkelä kertoo.

– Lain mukaan viljelijän on tehtävä ilmoitus vahingosta heti sen havaittuaan. Tämä ei tarkoita sitä, että ensimmäisestä hanhesta pellolla tarvitsisi vielä ilmoittaa, mutta siinä vaiheessa, kun viljelysvahinko alkaa näyttää ilmeiseltä, on ilmoitus hyvä tehdä, Mäkelä tarkentaa.

Vahinkoilmoitus ja korvaushakemus on helpointa tehdä aluehallinnon sähköisessä asiointipalvelussa.