Arkeologiset kohteet tarkentuvat kartalle uuden teknologian avulla
Muinaisjäännösrekisteri ja arkeologinen paikkatieto tukevat tutkimusta ja kulttuuriperinnön suojelua.

Suuri osa arkeologisesta tiedosta on paikkatietoa – eli tietoa siitä, mitä on löydetty, missä ja milloin. Johanna Roihan tutkimus tarkastelee Suomen arkeologista digitaalista paikkatietoa, erityisesti Museoviraston ylläpitämää muinaisjäännösrekisteriä, ja sen soveltuvuutta tutkimuskäyttöön.
Muinaisjäännösrekisterissä on tällä hetkellä yli 70 000 arkeologista kohdetta. Työssä selvitetään, miten tätä rekisteriä ja arkeologista paikkatietoa voidaan kehittää niin, että se tukisi paremmin tutkimusta ja kulttuuriperinnön suojelua.
Uusi teknologia parantaa paikantamista ja dokumentointia
– Arkeologinen paikkatieto on epäyhtenäistä ja vaihtelevaa. Tiedot ovat syntyneet eri aikoina, eri menetelmillä ja eri tarkoituksiin, Johanna Roiha kertoo.
Muinaisjäännösrekisteri soveltuu Roihan mukaan tutkimuskäyttöön vain rajallisesti. Tiedot, esimerkiksi kartat, sijainti tai metatiedot, voivat olla puutteellisia tai epäselviä. Tutkimuksissa havaittiin esimerkiksi yksi 1970-luvulla Pornaisissa löydetty arkeologinen kohde, jonka sijaintitieto rekisterissä osoittautui vääräksi. Kohde onnistuttiin kuitenkin paikantamaan uudelleen.
– Kohde on merkittävä, sillä se on toistaiseksi ainoa rekisterissä oleva erillinen ruttohautausmaa Suomessa, jonka sijainti ja olemassaolo on saatu varmistettua kenttätutkimusten avulla.
Uudet teknologiat kuten laserkeilaus ja paikkatietoanalyysit avaavat merkittäviä mahdollisuuksia. Tutkimus osoittaa, että näiden menetelmien avulla voidaan parantaa muinaisjäännösten paikantamista ja dokumentointia, erityisesti metsätalousalueilla.
– Esimerkiksi droonilla tehtyä ilmalaserkeilausta testattiin laaja-alaisella, rautakauteen ja keskiaikaan ajoittuvalla kohteella Hartolassa. Alueen tiheä kasvillisuus ja taimikko peittivät alleen matalat mahdolliset hautaröykkiöt, jotka voitiin kuitenkin havaita selkeästi laserkeilausaineistosta. Tutkimusten avulla arvio röykkiöiden lukumäärästä yli kaksinkertaistui, ja kenttätutkimuksissa löydettiin myös kokonaan uusi arkeologinen kohde lähistöltä. Kyseinen kohde on sittemmin valittu valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden joukkoon sen suuren tutkimuspotentiaalin vuoksi.
Tieto arkeologisesta kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille
– Tarkempi ja yhtenäisempi paikkatieto auttaa suojelemaan arvokkaita kulttuuriperintökohteita ja parantaa viranomaisten, tutkijoiden ja kansalaisten välistä tiedonkulkua, Roiha kertoo.
Tutkimuksella on siis merkitystä paitsi arkeologeille, myös esimerkiksi kaavoittajille, maanomistajille ja metsätalouden toimijoille.
– Tieto arkeologisesta kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille ja sitä hyödyntävät myös monet arkeologian harrastajat, joten tiedon kehittämisellä on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Yleisesti arkeologia ja etenkin oman kotiseudun historia kiinnostaa monia.
Asia on juuri nyt myös ajankohtainen: muinaismuistolain uudistus on yhä vireillä, ja Museovirastoon kohdistuvat taloudelliset leikkaukset todennäköisesti hidastavat tietojärjestelmien kehittämistä. Tutkimus tuo esiin konkreettisia kehitysehdotuksia, jotka voisivat auttaa vastaamaan sekä lainsäädännön että käytännön tarpeisiin.
– Hakutoimintoja voitaisiin parantaa esimerkiksi antamalla kohteille niiden tietoihin perustuvia hakusanoja Arkeologian harrastajat tuottavat jo nyt paljon arvokasta tietoa, ja yksi mahdollisuus voisi olla tämän aktiivisuuden hyödyntäminen järjestelmällisemmin. Aihe vaatii kuitenkin vielä lisätutkimusta.
Väitöksen tiedot
FM Johanna Roiha väittelee 25.4.2025 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Mikä – missä – milloin? - Tapaustutkimuksia Suomen arkeologisesta paikkatiedosta". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Tekla Hultin -sali (F3003), Fabianinkatu 33. Vastaväittäjänä on dosentti Oula Seitsonen, Oulun yliopisto, ja kustoksena on Markus Holopainen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna Roiha
johanna.roiha@helsinki.fi
0294122631 tai 050-4713704
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme