Uusi korjausopas auttaa kohentamaan digitaalista yhteiskuntaa
15.4.2025 13:11:23 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Potilastietojärjestelmä Apotti ei lunasta lupauksiaan ja tekoälyhankkeita kaatuu. Algoritmi syrjii, joten se pitäisi korjata. Tutkimushankkeessa koostettu opas kertoo, miten voimme tehdä parempia algoritmisia järjestelmiä.
Tuore Digitaalisen yhteiskunnan korjausopas esittelee kuusi tutkimustapausta, joiden avulla tunnistetaan murtumia algoritmisissa järjestelmissä ja kehitetään keinoja niiden korjaamiseen. Esimerkiksi tapaus Apotissa nousee esiin tietojärjestelmän aiheuttama murtuma lääkärin työhön, kun näkymä potilaan tilanteeseen heikentyy. Ratkaisuksi esitetään avointa vuoropuhelua tietojärjestelmien ongelmista. Lääkärien kritiikkiä ei tulisi leimata muutosvastarinnaksi ennen kuin ymmärtää mistä tyytymättömyys kumpuaa, oppaassa todetaan.
Algoritmiset järjestelmät voivat parhaimmillaan yhdistää ihmisten ja koneiden vahvuuksia sekä edistää tehokkuutta, palveluiden laatua ja yhdenvertaisuutta. Kyse ei kuitenkaan ole vain teknologiasta, vaan laajemmasta vuorovaikutuksesta ihmisten, lainsäädännön ja päätöksenteon välillä, mikä tekee näistä järjestelmistä alttiita murtumille.
- Murtumat tulevat näkyviin e-toivottuina kehityskulkuina ja epäonnistumisina aina syrjivistä algoritmeista valheellista informaatiota levittäviin suosittelujärjestelmiin ja lopahtaneisiin tekoälyhankkeisiin. Teknologiahankkeiden liialliset lupaukset ovat myös yhdenlainen murtuma, sanoo hankkeen johtaja Minna Ruckenstein Helsingin yliopistosta.
Murtumilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa haurautta, toimimattomuutta tai jännitteitä, joissa teknologioiden moniulotteiset vaikutukset yhteiskuntaan ja ihmisten toimintaan tulevat esiin.
Korjaustyöllä kohti parempaa digitaalista yhteiskuntaa
Jos teknologioita kehitetään irrallaan laajemmasta toimintaympäristöstä, niiden avulla ei saavuteta tavoiteltavia yhteiskunnallisia hyötyjä, vaan ne luovat uudenlaisia riskejä ja haavoittuvuuksia.
-Murtumien tunnistamisen ja korjaustyön avulla voimme kuitenkin rakentaa harkitumpia algoritmisia järjestelmiä ja sitä kautta parempaa digitaalista yhteiskuntaa, Ruckenstein toteaa.
Digitaalisen yhteiskunnan korjausopas kokoaa yhteen REPAIR-hankkeen tutkimustapauksia algoritmisten systeemien murtumista ja korjauksista sekä muodostaa tapauksista korjausoppeja järjestelmien kehittäjille, tilaajille sekä poliittisille päättäjille.
Opasta voi käyttää sen pohtimiseen, miten yhdenvertaisuuden, avoimuuden tai luottamuksen kysymykset kytkeytyvät teknologian kehitykseen.
-Korjausopit korostavat, että vaikka murtuma on ongelma, se voi olla myös tilaisuus oppia ja kehittyä, Ruckenstein jatkaa.
Oppaan julkistustilaisuus järjestetään 8. toukokuuta kello 15-17 Sofia Helsingin Lyhtysalissa (Sofiankatu 4C):
Lisätietoja:
Minna Ruckenstein
Puh. 029 4120923
minna.ruckenstein@helsinki.fi
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa REPAIR-hankkeessa tutkitaan, mitä teknologiaan liittyvät murtumat ovat, mitä niistä voi oppia, ja miten algoritmisia järjestelmiä voisi korjata ja uudistaa tavalla, joka ottaa lähtökohdaksi hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset arvot. Murtumat toimivat REPAIR-hankkeessa lähtökohtina algoritmisten järjestelmien kehitystyöhön.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Varhaiset käärmeet elivät maan pinnalla, alla ja meressä3.8.2026 08:54:52 EEST | Tiedote
Käärmeiden alkuperä on luultua monimuotoisempi. Brasiliasta löytynyttä käärmefossiilia tutkittaessa paljastui, että varhaiset käärmeet elivät monissa ympäristöissä: ne kaivautuivat maahan ja liikkuivat vedessä.
ADHD-diagnoosin saaneet tulevat vanhemmiksi keskimäärin muita nuorempina31.7.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
ADHD-diagnoosin saaneet saavat ensimmäisen lapsensa muita todennäköisemmin nuorena aikuisena, mutta myöhemmin aikuisuudessa ensimmäisen lapsen saaminen on heillä muita epätodennäköisempää. ADHD-diagnoosin saaneet ovat yleensä muita useammin lapsettomia.
Kaikki suomalaiset palkittiin kemiaolympialaisissa kolmatta vuotta putkeen30.7.2026 13:52:15 EEST | Tiedote
Kemianolympialaiset toivat Suomeen kolme pronssia ja yhden kunniamaininnan. Pohjoismaisissa kemiakilpailussa sama nelikko voitti kolme hopeaa ja yhden pronssin.
Muinaisessa Amazonissa kukoisti miljoonien ihmisten sivilisaatio29.7.2026 18:03:38 EEST | Tiedote
Amazonin alueella lähes 1 500 vuotta vaikuttanut Aquiry-sivilisaatio oli paljon arvioitua runsasväkisempi, paljastaa uusi tutkimus. Laserkeilaamalla lentokoneesta löydettiin satoja seremoniakeskuksia sekä niitä yhdistäviä tiejärjestelmiä. Sivilisaation vaikutus näkyy Amazonin kasvistossa tänäkin päivänä.
Lehmät laitumelle vai ei? Maitotilallisten kannat laiduntamiseen vaihtelevat voimakkaasti29.7.2026 11:53:52 EEST | Tiedote
Suomalaisten maidontuottajien haastattelut valottavat laidunnuksen asemaa nykyaikaisessa maidontuotannossa ja sen merkitystä eläinten hyvinvoinnille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme