Ekologinen kompensaatio auttaa luontotavoitteiden saavuttamisessa mutta vaatii sitoutumista
Suomen ympäristökeskuksen ekologisen kompensaation pilotoinneista kokoamat havainnot osoittavat, että luontohaittojen hyvittäminen on mahdollista, mutta vaatii onnistuakseen strategista sitoutumista, olipa kyse yritysjohdosta tai kuntapäättäjistä.

Ekologinen kompensaatio eli luontohaitan hyvittäminen on monissa maissa hyödynnetty, mutta Suomessa uusi menettelytapa. Vapaaehtoisen ekologisen kompensaation linjaukset sisältyvät vuonna 2023 voimaan astuneeseen luonnonsuojelulakiin. Ekologisessa kompensaatiossa ihmistoiminnan, esimerkiksi rakentamisen aiheuttama luontohaitta hyvitetään tuottamalla vastaavia luontohyötyjä toisaalla.
Suomen ympäristökeskus käynnisti uuden luonnonsuojelulain valmistelun yhteydessä hankkeen, jossa kokeiluilla tuettiin ekologisen kompensaation viemistä käytäntöön.
Mukaan lähteneet kunnat ja yritykset selvittivät ja mahdollisuuksien mukaan kokeilivat miten ekologinen kompensaatio soveltuisi niiden toimintaympäristöön. Saadut kokemukset osoittavat, että luontohaitan hyvittäminen voi tarjota sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoille konkreettisia keinoja luontotavoitteiden saavuttamiseksi. Samaan aikaan havaittiin, että edelleen tarvitaan lisätietoa ja tukea.
Ekologisen kompensaation pilotoinnin aikaan kehitettiin myös yhteistyössä BOOST-hankkeen kanssa menetelmiä luontohaitan ja luontohyvityksen laskentaan. Esimerkiksi rakentamisen eri toteutusvaihtoehtojen luontovaikutuksia voidaan laskea luonnonarvohehtaarien avulla. Laskenta tekee rakentamisen luontohaitat näkyviksi, ja luontohaittojen hyvitysten toteuttaminen ja hankkiminen tuo haitoille hinnan. Yhdessä ne voivat ohjata välttämään luontokohteiden rakentamista ja etsimään mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen.
Valtavirtaistuminen vaatii aloitteita
Ekologinen kompensaatio kiinnostaa, mutta koska kyse on edelleen melko uudesta asiasta Suomessa, tarvitaan lisää tietoa eri toimijoille. Erityisesti tarvitaan luontohyvitysten tuottamisen ja ostamisen toimintamalleja.
Useat kunnat ovat lähteneet edelläkävijöinä selvittämään ekologisen kompensaation mahdollisuuksia. Varsinkin kasvavissa kunnissa ekologinen kompensaatio nähdään mahdollisuutena yhdistää rakentamisen ja luonnon tilan parantamisen tavoitteita kaupunkisuunnittelussa.
Jotta ekologinen kompensaatio pääsisi kunnolla vauhtiin, tarvittaisiin sekä luontohyvitysten tuottamista sekä niiden kysyntää. Kaikki keskeiset edellytykset luonnonarvomarkkinoiden syntymiselle ovat olemassa: yhteiset, yleiset pelisäännöt luonnonsuojelulaissa ja kompensaatioasetuksessa, luonnon ekologisen tilan arvioinnin ja laskennan ohjeet sekä mahdollisuus saada viranomaisvarmistus luontohyötyjen tuottamiselle ja varsinaiselle kompensaatiolle.
Yrityskentällä kompensaatio voi luoda uutta liiketoimintaa ja työmahdollisuuksia esimerkiksi luontokartoittajille, suunnittelutyötä tekeville konsulteille ja luontoarvoja tuottaville toimijoille.
“Toimijat ovat odottavalla kannalla. Nyt tarvitaan rohkeita avauksia, joilla saadaan kysyntää ja tarjontaa luonnonarvomarkkinoille. Valtio, kunnat ja edelläkävijäyritykset voisivat ottaa ekologisen kompensaation käyttöön ja vauhdittaa kysyntää luontohyvityksille. Valtio voisi hyvittää julkisten rakennushankkeiden aiheuttamia luontoheikennyksiä. Luontohyötyjä voi tuottaa markkinoille jo ennen kuin on tietoa, minkä luontoheikennyksen hyvittämiseen ne tullaan käyttämään”, sanoo ekologisen kompensaation kehittämistyössä jo kymmenen vuotta tiiviisti mukana ollut Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Minna Pekkonen.
Uudet kuntapäättäjät suunnannäyttäjiä
Kunnat ovat merkittävä toimija maankäytön suunnittelussa ja ohjaamisessa. Maankäytöstä aiheutuvien luontohaittojen kompensointi nousee esiin esimerkiksi kuntien kaavoituksen ja alueiden käytön suunnittelun yhteydessä.
”Kun ohjeita ja esimerkiksi laskennan työkaluja nyt on tarjolla, monet kuntavaaleissa valitut valtuutetut tulevat päättämään ekologisen kompensaation käyttöönotosta”, pohtii Pekkonen.
Koska kyseessä on vielä uusi menettely, tarvitsevat ekologisen kompensaation käytäntöön viejät ja edistäjät tukea ja strategista sitoutumista.
“Onnistunut ekologinen kompensaatio vaatii sitoutumista ylintä johtoa myöten, olipa kyse yrityksestä tai kunnasta. Kuntatasolla erityisesti maankäytössä ja kaavoituksessa työskentelevä henkilöstö tarvitsee selvän mandaatin sisällyttää ekologinen kompensaatio toimintaan ja budjetointiin”, painottaa Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija, Suomen Luontopaneelin jäsen Minna Pappila.
Lisätietoja:
kehittämispäällikkö Minna Pekkonen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi. p. 046 921 1969
johtava tutkija Minna Pappila, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 050 356 6469
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
- Ekologinen kompensaatio Suomessa: Kokeilut ja käytäntöjen kehittäminen luonnonsuojelulain uudistuksen yhteydessä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja, 4/2025
- Heikennys- ja hyvitysalueiden luonnonarvohehtaarien laskeminen luonnonsuojelulain mukaisessa ekologisessa kompensaatiossa, Suomen ympäristökeskuksen raportteja, 1/2025
- Vertailukoe 17/2023: Ekologinen kompensaatio, laskenta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja, 43/2024
- Lisätietoja ekologisen kompensaation pilotointihankkeesta (Syke.fi)
- Laskennan kehittämisessä vetovastuussa on ollut Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Ekologinen kompensaatio oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti luonnon kokonaisheikentymättömyyttä (BOOST)-hanke
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle4.7.2025 08:57:54 EEST | Tiedote
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme