Jyväskylän yliopisto

Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa

Jaa

Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.

Jyvaskylavirukseksi nimetyn jättiläisviruksen kuvia. Viruspartikkeli on noin kaksi kertaa influenssa- tai koronavirusta suurempi.
Jyvaskylavirukseksi nimetyn jättiläisviruksen kuvia. Viruspartikkeli on noin kaksi kertaa influenssa- tai koronavirusta suurempi.

Viruksia on kaikkialla. Useimmat luonnossa esiintyvät virukset ovat vaarattomia ihmisille, ja niillä voi olla tärkeä rooli ekosysteemien toiminnalle. Viime vuosien aikana on löydetty jättiviruksia, jotka voivat olla kooltaan jopa bakteerien kokoisia. Nämä virukset infektoivat ameeboita ja muita mikroskooppisia eliöitä. Suurin osa tähän mennessä tunnistetuista jättiviruksista on löydetty Euroopasta ja Etelä-Amerikasta, ja niiden elinkiertoja ja levinneisyyttä tunnetaan huonosti. 

Suomalaisella jättiviruksella ranskalaisia sukulaisia

Jyväskylän yliopistossa aloitetussa tutkimuksessa eristettiin jättiviruksia ensimmäistä kertaa Suomesta. Jyvaskylavirukseksi nimetty jättivirus löytyi ympäristönäytteitä sekoitettaessa Acanthamoeba castellanii -ameebaviljelmään. Viruspartikkeli on halkaisijaltaan 200 nanometriä, eli noin kaksi kertaa influenssa- tai koronavirusta suurempi. 

- Kansainvälisen yhteistyön avulla selvitimme Jyvaskylaviruksen perimän ja rakenteen, ja sen havaittiin olevan sukua aiemmin Ranskasta eristetyille Marseilleviruksille. Lisäksi ympäristönäytteissä havaittiin muitakin uusia jättiviruksia, iloitsee professori Lotta-Riina Sundberg Jyväskylän yliopistosta. 

Uusi jättivirus säätelee maaperän mikrobipopulaatioita

Tutkijoiden tekemä löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä maaperässä ja vesistöissä, jopa pohjoisissa ympäristöissä. 

- Havainto auttaa meitä ymmärtämään paremmin mikrobien välisiä vuorovaikutuksia ja virusten roolia kaikkien eliöiden populaatioiden säätelijänä. Lisäksi tieto tuottaa uutta tietoa jättivirusten rakenteista, selventää Sundberg. 

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä eLife-sarjassa.

Artikkelin tiedot:

  • G. M. D. F.  Almeida, I. Arriaga, B. L. de Azevedo, M. Leppänen, J. S.Abrahao, J.Andreani, Davide Zabeo, J. Ravantti, N. G. A. Abrescia, L.-R. Sundberg: Genomic and structural insights into Jyvaskylavirus, the first giant virus isolated from Finland. eLife13:RP103492

  • Doi-numero: https://doi.org/10.7554/eLife.103492.3 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Lotta-Riina Sundberg, lotta-riina.sundberg@jyu.fi, +358408053931

Kuvat

Jyvaskylavirukseksi nimetyn jättiläisviruksen kuvia. Viruspartikkeli on noin kaksi kertaa influenssa- tai koronavirusta suurempi.
Jyvaskylavirukseksi nimetyn jättiläisviruksen kuvia. Viruspartikkeli on noin kaksi kertaa influenssa- tai koronavirusta suurempi.
Lataa

Linkit

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Pohjoisten järvien kestävä hoito huomioi lajien väliset vuorovaikutukset ja yksilöiden ruumiinkoon ravintoverkossa (Kangosjärvi)1.12.2025 13:00:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston uudessa väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten ympäristötekijät ja kalayhteisön rakenne muokkaavat pohjoisten järvien ravintoverkkoja sekä lohikalojen ravinnonkäyttöä. Tulokset osoittavat, että kalalajien väliset vuorovaikutukset ja yksilöiden koko vaikuttavat lohikalojen ravintokäyttäytymiseen enemmän kuin järven pinta-ala tai ilmaston lämpötila.

Varhaiskasvatusjärjestelmä toimii, mutta perheiden valinnanvapaus ei aina toteudu (Kuusiholma-Linnamäki)1.12.2025 08:45:29 EET | Tiedote

Suomessa jokaisella lapsella on oikeus päästä varhaiskasvatukseen. Tätä turvaa varhaiskasvatuslaki, jonka avulla pyritään siihen, että palvelut ovat perheille helposti saatavilla. Varhaiskasvatukseen osallistumista tuetaan lisäksi tulosidonnaisilla asiakasmaksuilla sekä sisaralennuksilla, jotta varhaiskasvatus olisi aidosti mahdollinen kaikille lapsille, perheen tilanteesta riippumatta.

Oppimisen tuen uudistus muuttaa koulujen arkea – tutkimus selvittää, miten uudistus toteutetaan kunnissa28.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote

Esi- ja perusopetuksen oppimisen tukea uudistettiin vuonna 2025, kun aiempi kolmiportainen malli korvattiin ryhmäkohtaisilla ja oppilaskohtaisilla tukitoimilla. Tavoitteena on tarjota tukea aiempaa oikea-aikaisemmin ja matalammalla kynnyksellä, mutta käytännön toteutus ja resurssit vaihtelevat kunnittain. Jyväskylän yliopiston johtama tutkimushanke selvittää nyt, millaiseksi uudistus muotoutuu koulujen arjessa eri puolilla Suomea.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye