Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa
16.4.2025 07:05:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Viruksia on kaikkialla. Useimmat luonnossa esiintyvät virukset ovat vaarattomia ihmisille, ja niillä voi olla tärkeä rooli ekosysteemien toiminnalle. Viime vuosien aikana on löydetty jättiviruksia, jotka voivat olla kooltaan jopa bakteerien kokoisia. Nämä virukset infektoivat ameeboita ja muita mikroskooppisia eliöitä. Suurin osa tähän mennessä tunnistetuista jättiviruksista on löydetty Euroopasta ja Etelä-Amerikasta, ja niiden elinkiertoja ja levinneisyyttä tunnetaan huonosti.
Suomalaisella jättiviruksella ranskalaisia sukulaisia
Jyväskylän yliopistossa aloitetussa tutkimuksessa eristettiin jättiviruksia ensimmäistä kertaa Suomesta. Jyvaskylavirukseksi nimetty jättivirus löytyi ympäristönäytteitä sekoitettaessa Acanthamoeba castellanii -ameebaviljelmään. Viruspartikkeli on halkaisijaltaan 200 nanometriä, eli noin kaksi kertaa influenssa- tai koronavirusta suurempi.
- Kansainvälisen yhteistyön avulla selvitimme Jyvaskylaviruksen perimän ja rakenteen, ja sen havaittiin olevan sukua aiemmin Ranskasta eristetyille Marseilleviruksille. Lisäksi ympäristönäytteissä havaittiin muitakin uusia jättiviruksia, iloitsee professori Lotta-Riina Sundberg Jyväskylän yliopistosta.
Uusi jättivirus säätelee maaperän mikrobipopulaatioita
Tutkijoiden tekemä löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä maaperässä ja vesistöissä, jopa pohjoisissa ympäristöissä.
- Havainto auttaa meitä ymmärtämään paremmin mikrobien välisiä vuorovaikutuksia ja virusten roolia kaikkien eliöiden populaatioiden säätelijänä. Lisäksi tieto tuottaa uutta tietoa jättivirusten rakenteista, selventää Sundberg.
Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä eLife-sarjassa.
Artikkelin tiedot:
-
G. M. D. F. Almeida, I. Arriaga, B. L. de Azevedo, M. Leppänen, J. S.Abrahao, J.Andreani, Davide Zabeo, J. Ravantti, N. G. A. Abrescia, L.-R. Sundberg: Genomic and structural insights into Jyvaskylavirus, the first giant virus isolated from Finland. eLife13:RP103492
-
Doi-numero: https://doi.org/10.7554/eLife.103492.3
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Lotta-Riina Sundberg, lotta-riina.sundberg@jyu.fi, +358408053931
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme