Hämeeseen tarvitaan sateita, ettei kesällä vaivaa kuivuus

Lämpimän talven takia tänä vuonna kevättulvan sijaan koettiin useita talvitulvia. Kevättulvan sekä sulavan lumen puutteen takia vesistöihin valuvat virtaamat jäävät vähäisiksi poikkeuksellisen aikaisin. Vaikka tänä vuonna ei ollut tavallista kevättulvaa, on tulvat muistettava rantarakentamisessa uuden rakentamislain tarjoamasta vapaudesta huolimatta.

Järvien vedenkorkeudet lähestyvät keskitasoa, mutta ovat aikaisin laskusuunnassa

Kymijoen vesistöalueen pääjärven Päijänteen (vesi.fi) vedenkorkeus on vielä lähes 30 senttimetriä vuodenajan keskiarvoa korkeammalla. Päijänteen valuma-alue ulottuu pitkälle pohjoiseen, jossa lunta on edelleen jonkin verran, kuitenkin enää murto-osa tavanomaisesta, joten vedenkorkeus ei sulamisen myötä nouse ennusteen mukaan tavanomaista kevättä korkeammalle. Vesijärvessä (vesi.fi) vedenkorkeus on noin keskiarvotasolla ja Ala-Rievelissä (vesi.fi) noin 15 senttimetriä tavanomaista korkeammalla.

Kokemäenjoen vesistöalueen suurissa säännöstellyissä järvissä vedenkorkeus on lähellä vuodenajan keskiarvoa. Tammelan Pyhäjärvellä (vesi.fi) vedenkorkeus on noin kymmenen senttimetriä alempana ja Vanajavedellä (vesi.fi) noin 20 senttimetriä ylempänä kuin vuodenajan keskiarvo. Lammin Pääjärven (vesi.fi) vedenkorkeus on lähellä vuodenajan keskiarvoa. Tähän aikaan vuodesta Kokemäenjoen säännöstellyt järvet nousevat yleensä jyrkästi, mutta tänä vuonna nousua on tulossa enää vähän, ellei sateita saada vielä runsaasti kevään aikana.

– Pääjärvellä ja Vanajavedellä vedenkorkeudet pystytään todennäköisesti säännöstelemään totuttuihin kesäkorkeuksiin, mutta Tammelan Pyhäjärvellä saattaa vedenkorkeus olla kesän alussa tavanomaista matalampi, arvioi vesitalousasiantuntija Jukka Sainio Hämeen ELY-keskuksesta.

Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstelemättömissä järvissä vedenkorkeus on ollut laskussa helmikuusta lähtien. Liesjärven (vesi.fi) vedenkorkeus on jo laskenut noin kymmenen senttimetriä vuodenajan keskimääräistä matalammalle. Hauhon reitin järvet (vesi.fi) ovat vielä noin 15 senttimetriä tavanomaista korkeammalla, mutta keskitaso alitetaan ennusteen mukaan vapun aikoihin.

Pohjaveden pinnat ovat kääntyneet laskuun

Hämeessä pohjavedenpinnat nousivat loppusyksystä helmikuun loppupuolelle saakka. Tämä on hyvin epätyypillistä, sillä yleensä pohjavedenpinnat laskevat talven aikana ja nousevat keväällä reippaasti lumien sulamisen myötä. Tänä vuonna lumet sulivat aikaisin ja pohjavesien nousu ajoittui jo lopputalveen.

Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä Hämeessä ajankohdan keskimääräisellä tasolla, mutta ovat laskusuunnassa. Loppukeväällä tarvittaisiin vielä runsaita sateita, jotta pohjavesitilanne ei muuttuisi kesän aikana huonoksi ja talousvesikaivoissa riittäisi vettä kesälläkin.

Tulvat on otettava huomioon rakentaessa

Vuoden alussa tuli voimaan uusi rakentamislaki, joka mahdollistaa pienten rantamökkien, -saunojen ja muiden rakennusten rakentamisen useilla paikoilla ilman rakennuslupaa. Rakentajan on kuitenkin itse varmistuttava siitä, että rakennuksen alimmat kastuessaan vaurioituvat rakenteet ovat riittävän korkealla, eivätkä pääse kastumaan harvinaisenkaan korkeilla tulvilla.

Hämeen ELY-keskus on julkaissut useille Hämeen alueen järville suosituksen alimmasta rakentamiskorkeudesta, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita. Lista suosituksista löytyy Hämeen tulvariskien aluesivuilta (vesi.fi) sivun alaosasta. Rakentamiskorkeutta on käsitelty laajemmin Ympäristöoppaan vuoden 2014 julkaisussa Tulviin varautuminen rakentamisessa (Parjanne & Huokuna, 2014). ELY-keskus opastaa tarvittaessa rakentamiskorkeuden määrittämisessä.

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta 

• https://www.vesi.fi/vesitilanne
• https://www.vesi.fi/karttapalvelu
• http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ham.htm
• https://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Jaanpaksuus/Jaanpaksuus.htm.