Aikuiskoulutukseen löydettävä pysyvä ratkaisu, pilotin kohdennuksessa muistettava osaajapula-alat

Lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle tullut 10 miljoonan euron rahoitus tulee jatkossakin kohdentaa osaajapula-aloille, vaatii Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.  

Suomen hallituksen pilottihankkeen alkuperäisenä tarkoituksena oli helpottaa työn ohessa uuteen ammattiin opiskelua sote-, kasvatus- ja opetusalojen ammateissa. Työnantajalle korvataan työn ohessa toteutetusta opiskelusta aiheutuvia kustannuksia. Ensimmäisessä vaiheessa pilotista on hakenut rahoitusta 21 koulutuksen toteuttajaa ja yli 70 kuntaa, hyvinvointialuetta ja yksityistä sote-alan yritystä.  

KT muistutti jo pilotin alkaessa, että 10 miljoonan euron rahoitus ei riitä turvaamaan henkilöstön saatavuutta edes sote-, kasvatus- ja opetusaloilla. Näillä aloilla lakkautettua aikuiskoulutustukea käytettiin eniten. 

– Raha on kohdennettava myös jatkossa alkuperäisen tavoitteen mukaisesti sote-, kasvatus- ja opetusaloille tarvittavan työvoiman turvaamiseen. Arvioiden mukaan sairaanhoitajia ja lähihoitajia tarvitaan palveluntarpeen kasvun vuoksi yli 20 000 lisää vuoteen 2030 mennessä ja 40 000 lisää vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi suurimmista ammattiryhmistä opetuksesta ja varhaiskasvatuksesta eläköityy arviolta joka neljäs seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, painottaa KT:n neuvottelujohtaja Anna Kukka.   

Henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi on välttämätöntä, että aikuiskoulutuksen tukemiseen löydetään pysyvämpi ratkaisu.  

KT ehdottaakin, että 10 miljoonan määräraha voitaisiin jatkossa kohdentaa työnantajille maksettavaan koulutuskorvaukseen ja mahdollistaa korvauksen hakeminen, kuntien ja hyvinvointialueiden lisäksi, myös yksityisille kasvatus-, opetus- ja sote-alan työnantajille. 

Riittävä rahoitus edellytys kuntien ja hyvinvointialueiden toimiville palveluille  

KT:n tiedustelun mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden lomautukset ovat vuonna 2025 korona-ajan tasolla ja irtisanomiset 1990-laman tasolla. Tämä kertoo kuntien ja hyvinvointialueiden tiukasta taloudellisesta tilanteesta. 

– Mikäli kunnille annetaan uusia tehtäviä, on niiden kustannukset huomioitava täysimääräisesti kuntien rahoituksessa. Tämä on tärkeää esimerkiksi juuri tehdyn TE-palveluiden uudistuksen osalta. Heikkenevä työllisyystilanne iskee kuntien talouteen samalla, kun kuntien rahoitusosuus työttömyysetuuksista kasvaa, painottaa KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas. 

Toisaalta mikäli hyvinvointialueiden tehtäviä kevennetään, rahoitusta ei saa leikata etupainotteisesti, vaan vasta säästöjen toteuduttua. Julkisen talouden tilanne kokonaisuutena ei kohene rahaa taskusta toiseen siirtämällä