Korkeakouluopiskelijoista kaksi kolmesta haluaa lapsia aikanaan – nyt esteinä ovat esimerkiksi keskeneräiset opinnot ja taloudellinen tilanne
Korkeakouluopiskelijoista kaksi kolmesta toivoo saavansa lapsia tulevaisuudessa, miehet hieman naisia yleisemmin. Naisilla lapsitoiveet ovat vähentyneet viime vuosina. Tulokset selviävät THL:n keväällä 2024 toteuttamasta Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT).
Korkeakoulussa opiskelevista miehistä 63 prosenttia ja naisista 59 prosenttia toivoo saavansa lapsia tulevaisuudessa. Noin neljännes lapsettomista opiskelijoista ei osaa vielä sanoa, haluavatko lapsia tulevaisuudessa.
Lapsia toivovien naisten osuus on vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä vuodesta 2021 vuoteen 2024.
Korkeakouluopiskelijoiden lapsitoiveet ovat samansuuntaisia kuin nuorilla aikuisilla koko väestössä.
Selvästi yli puolet korkeakouluopiskelijoista toivoo saavansa lapsia tulevaisuudessa, mutta opiskelijoista lapsia on vain neljällä prosentilla miehistä ja kahdeksalla prosentilla naisista.
”Tutkimuksen tulokset osoittavat, että myös korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa lapsensaantitoiveet vähenevät, vaikka syntyvyys on laskenut etenkin matalasti koulutetuilla. Yhtä selkeää syytä viimeaikaiselle lapsitoiveiden vähenemiselle ei ole”, kertoo tutkimuspäällikkö Johanna Närvi.
Lastensaannin esteistä taloudellinen tilanne ja kokemus yhteiskunnan riittämättömästä tuesta ovat selvästi yleistyneet viime vuosina sekä miehillä että naisilla.
Yleisimmät lastensaannin esteet lapsettomilla opiskelijoilla ovat keskeneräiset opinnot, taloudellinen tilanne, haluttomuus sitoutua pieniin lapsiin, opiskelun ja perheen yhteensovittaminen sekä nuori ikä tai kypsymättömyys. Sen sijaan ilmastonmuutoksella ja kokemuksella Suomesta ei-lapsiystävällisenä maana ei havaittu olevan yhtä suurta merkitystä.
Naisilla huoli jaksamisesta vanhempana sekä oma terveydentila ovat myös yleisiä lastensaannin esteitä, miehillä puolestaan parisuhdetilanne.
”Kaikki eivät halua lapsia ja ovat tyytyväisiä valintaansa. Hankalaksi tilanteen tekee se, jos erilaiset esteet viivästyttävät tai tekevät lapsen saamisen mahdottomaksi ja osa saa tämän vuoksi vähemmän lapsia kuin on toivonut. Yhteiskunnan on tärkeää tukea lapsitoiveiden toteutumista lievittämällä koettuja esteitä”, kertoo tutkimuspäällikkö Suvi Parikka.
Mielenterveyden ongelmat ovat yhteydessä lapsitoiveisiin
Tutkimuksessa havaittiin, että psyykkisesti kuormittuneet opiskelijat toivovat harvemmin lapsia kuin ei-kuormittuneet ja he myös kertovat lastensaannin esteistä muita useammin.
Psyykkisesti kuormittuneista miehistä 52 prosenttia ja ei-kuormittuneista 68 prosenttia toivoo saavansa lapsia tulevaisuudessa. Psyykkisesti kuormittuneista naisista 51 prosenttia ja ei-kuormittuneista 65 prosenttia toivoo lapsia tulevaisuudessa.
”Mielenterveyden ongelmat voivat olla yksi syy lapsitoiveiden vähenemiseen ja siten este lastensaannille. Psyykkisesti kuormittuneiden tukeminen ja tarvittaessa hoito mielenterveyspalveluissa on tärkeää. Osaltaan tämä voi auttaa vähentämään esteitä lapsitoiveiden tieltä”, toteaa tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu.
Väestöpoliittiselta työryhmältä ehdotuksia syntyvyyden tukemiseksi
Suomessa syntyvyys on ennätyksellisen matalalla tasolla. Toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä on merkittävä ero.
Maaliskuussa 2025 julkaistussa STM:n asettaman väestöpoliittisen työryhmän muistiossa ehdotetaan keinoja, joilla voidaan tukea lapsitoiveiden toteutumista ja pysäyttää syntyvyyden lasku. Toimenpide-ehdotukset liittyvät muun muassa hedelmällisyystietoisuuteen ja -hoitoihin, nuorten hyvinvointiin, työelämän tasa-arvoon sekä lapsiperheiden palveluihin ja etuuksiin.
Hallitus käsittelee työryhmän ehdotuksia ja linjaa niiden jatkovalmistelusta kevään aikana.
”Syntyvyyden laskun pysäyttämiseksi ei ole helppoja ratkaisuja. Syntyvyyttä kohentavien politiikkatoimien tueksi tarvitaan lisää tietoa nuorten ja nuorten aikuisten lapsitoiveista ja lastensaannin esteistä. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tuoreet tulokset vastaavat myös tähän tarpeeseen”, kertoo työryhmän asiantuntijasihteerinä toiminut Johanna Närvi.
Lähde
Lapsitoiveet ja lasten hankinnan esteet. KOTT 2024 -verkkoraportti
Lisätietoja
Johanna Närvi
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7467
etunimi.sukunimi@thl.fi
Suvi Parikka
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7959
etunimi.sukunimi@thl.fi
Olli Kiviruusu
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8323
etunimi.sukunimi@thl.fi
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT)
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Digisuositukset lapsille ovat valmiit – omia älypuhelimia ei suositella alle 13-vuotiaille22.1.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansalliset vapaa-ajan digisuositukset lapsille tarkentuivat syksyn lausunto- ja kommenttikierroksen jälkeen. Valmiit suositukset sisältävät tiukennuksen älypuhelimen hankinnan suositusikärajaan, joka on nyt 13 vuotta. Suositukset tiiviisti: Alle 13-vuotiaalle ei suositella omaa älypuhelinta. Alle 2-vuotiaille ei suositella lainkaan ruutuaikaa 2–5-vuotiaille ruutuaikaa suositellaan enintään tunti päivässä. 6–10-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa enintään tunti päivässä ja 11–13-vuotiaille enintään kaksi tuntia päivässä. Aikuisen tulee tarvittaessa rajoittaa ruudulla oloa. Digitalisella laitteella käytettävän sisällön tulee olla lapselle sopivaa ja kehitystä tukevaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että digitaalisten pelien, televisio-ohjelmien ja elokuvien ikärajoja tulee noudattaa, eikä lapsi saa altistua haitallisille sisällöille. Alle 13-vuotiaat eivät saa käyttää sosiaalisen median palveluita. Suositukset koskevat 0–13-vuotiaiden lasten digitaalisten laitteiden käytön ikärajoja, laitt
Kutsu: Julkaisutilaisuus toimittajille lasten digisuosituksista to 22.1.2026 THL:ssa ja verkossa- tule mukaan ja lähetä kysymyksesi ennakkoon, asiantuntijamme vastaavat16.1.2026 15:01:59 EET | Tiedote
Minkä ikäisenä lapsi voi aloittaa ruudun katselemisen? Entä minkä ikäiselle lapselle voi hankkia älypuhelimen? Mitä jos lapsellani jo on älypuhelin? Miten sovin muiden vanhempien kanssa yhteisistä pelisäännöistä digisisältöjen ja laitteiden käytön suhteen? Millainen sisältö voi olla lapselle haitallista? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Opetushallitus julkaisevat yhdessä ensimmäiset kansalliset digisuositukset 0–13-vuotiaille lapsille. Järjestämme torstaina 22.1.2026 klo 09–10 THL:lla (Mannerheimintie 166) ja verkossa julkaisutilaisuuden toimittajille lasten digisuosituksista. Tilaisuuden avauspuheenvuoron pitää sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen. Digisuositukset esittelevät johtava asiantuntija Päivi Lindberg THL:sta ja yksikön päällikkö Laura Francke Opetushallituksesta. Pääjohtajat Mika Salminen (THL) ja Minna Kelhä (OPH) pitävät esittelyn jälkeen kommenttipuheenvuorot. Tilaisuuden loppupuheenvuoron pitää liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala. Tämän jälkee
THL viikolla 4/202615.1.2026 15:08:29 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 15.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet to 22.1. Lasten digisuositukset ovat nyt valmiit - luonnokseen tuli tiukennuksia. Mediatilaisuus järjestetään 22.1. klo 9-10 THL ja teams. Kutsu lähetetään medioille perjantaina 16.1.2026. Tilaisuudessa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen ja liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala, pääjohtaja Mika Salminen (THL) ja pääjohtaja Minna Kelhä (Opetushallitus) sekä digisuositusten asiantuntijat. Lisätiedot: sanna.wuorio (at)thl.fi, puh. 029
Perheiden hyvinvointi on yhteiskunnan voimavara – vanhemmuuden tukea vahvistetaan valtakunnallisesti15.1.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Opetushallitus (OPH) käynnistävät valtakunnallisen työn vanhemmuuden vahvistamiseksi. Voimaa vanhemmuudesta -hankkeessa tuodaan vanhempien näkökulma palveluiden kehittämiseen ja määritellään vanhemmuuden tuelle yhteiset kansalliset periaatteet.
Turvakotipaikat lisääntyvät merkittävästi – yhteensä 15 lisäpaikkaa eripuolille maata14.1.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt turvakotien rahoituspäätökset vuodelle 2026. Eduskunta päätti vuoden 2026 talousarviossa lisätä turvakotien rahoitusta. Kasvaneella rahoituksella pystytään varmistamaan nykyiset turvakotipaikat sekä lisäämään paikkoja useammalle alueelle. Paikkamäärä kasvaa yhteensä 15 paikalla. Lisäysten jälkeen Suomessa on yhteensä 243 turvakotipaikkaa. Suurimmat lisäykset Varsinais-Suomeen Turvakotipaikkojen lisäyksellä voidaan vastata alueellisiin tarpeisiin. Erityisesti tilanne paranee Varsinais-Suomessa, jossa on vähiten turvakotipaikkoja väestömäärään suhteutettuna, kun vertaillaan eri alueita, joilla sijaitsee turvakoti. Lisäpaikkojen myötä paikkamäärä nousee kymmenestä 18:aan. ”Varsinais-Suomen ainut turvakoti oli viime vuonna täynnä 179 päivänä. Tällöin turvakotipaikkaa tarjotaan jostain muualta, mutta pitkät välimatkat vaikeuttavat avun vastaanottamista. Lisäpaikkojen myötä yhä useampi tulee saamaan apua tilanteeseensa”, sanoo THL:n kehittämispäälli
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme