Korkeakouluopiskelijoista kaksi kolmesta haluaa lapsia aikanaan – nyt esteinä ovat esimerkiksi keskeneräiset opinnot ja taloudellinen tilanne
Korkeakouluopiskelijoista kaksi kolmesta toivoo saavansa lapsia tulevaisuudessa, miehet hieman naisia yleisemmin. Naisilla lapsitoiveet ovat vähentyneet viime vuosina. Tulokset selviävät THL:n keväällä 2024 toteuttamasta Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT).
Korkeakoulussa opiskelevista miehistä 63 prosenttia ja naisista 59 prosenttia toivoo saavansa lapsia tulevaisuudessa. Noin neljännes lapsettomista opiskelijoista ei osaa vielä sanoa, haluavatko lapsia tulevaisuudessa.
Lapsia toivovien naisten osuus on vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä vuodesta 2021 vuoteen 2024.
Korkeakouluopiskelijoiden lapsitoiveet ovat samansuuntaisia kuin nuorilla aikuisilla koko väestössä.
Selvästi yli puolet korkeakouluopiskelijoista toivoo saavansa lapsia tulevaisuudessa, mutta opiskelijoista lapsia on vain neljällä prosentilla miehistä ja kahdeksalla prosentilla naisista.
”Tutkimuksen tulokset osoittavat, että myös korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa lapsensaantitoiveet vähenevät, vaikka syntyvyys on laskenut etenkin matalasti koulutetuilla. Yhtä selkeää syytä viimeaikaiselle lapsitoiveiden vähenemiselle ei ole”, kertoo tutkimuspäällikkö Johanna Närvi.
Lastensaannin esteistä taloudellinen tilanne ja kokemus yhteiskunnan riittämättömästä tuesta ovat selvästi yleistyneet viime vuosina sekä miehillä että naisilla.
Yleisimmät lastensaannin esteet lapsettomilla opiskelijoilla ovat keskeneräiset opinnot, taloudellinen tilanne, haluttomuus sitoutua pieniin lapsiin, opiskelun ja perheen yhteensovittaminen sekä nuori ikä tai kypsymättömyys. Sen sijaan ilmastonmuutoksella ja kokemuksella Suomesta ei-lapsiystävällisenä maana ei havaittu olevan yhtä suurta merkitystä.
Naisilla huoli jaksamisesta vanhempana sekä oma terveydentila ovat myös yleisiä lastensaannin esteitä, miehillä puolestaan parisuhdetilanne.
”Kaikki eivät halua lapsia ja ovat tyytyväisiä valintaansa. Hankalaksi tilanteen tekee se, jos erilaiset esteet viivästyttävät tai tekevät lapsen saamisen mahdottomaksi ja osa saa tämän vuoksi vähemmän lapsia kuin on toivonut. Yhteiskunnan on tärkeää tukea lapsitoiveiden toteutumista lievittämällä koettuja esteitä”, kertoo tutkimuspäällikkö Suvi Parikka.
Mielenterveyden ongelmat ovat yhteydessä lapsitoiveisiin
Tutkimuksessa havaittiin, että psyykkisesti kuormittuneet opiskelijat toivovat harvemmin lapsia kuin ei-kuormittuneet ja he myös kertovat lastensaannin esteistä muita useammin.
Psyykkisesti kuormittuneista miehistä 52 prosenttia ja ei-kuormittuneista 68 prosenttia toivoo saavansa lapsia tulevaisuudessa. Psyykkisesti kuormittuneista naisista 51 prosenttia ja ei-kuormittuneista 65 prosenttia toivoo lapsia tulevaisuudessa.
”Mielenterveyden ongelmat voivat olla yksi syy lapsitoiveiden vähenemiseen ja siten este lastensaannille. Psyykkisesti kuormittuneiden tukeminen ja tarvittaessa hoito mielenterveyspalveluissa on tärkeää. Osaltaan tämä voi auttaa vähentämään esteitä lapsitoiveiden tieltä”, toteaa tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu.
Väestöpoliittiselta työryhmältä ehdotuksia syntyvyyden tukemiseksi
Suomessa syntyvyys on ennätyksellisen matalalla tasolla. Toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä on merkittävä ero.
Maaliskuussa 2025 julkaistussa STM:n asettaman väestöpoliittisen työryhmän muistiossa ehdotetaan keinoja, joilla voidaan tukea lapsitoiveiden toteutumista ja pysäyttää syntyvyyden lasku. Toimenpide-ehdotukset liittyvät muun muassa hedelmällisyystietoisuuteen ja -hoitoihin, nuorten hyvinvointiin, työelämän tasa-arvoon sekä lapsiperheiden palveluihin ja etuuksiin.
Hallitus käsittelee työryhmän ehdotuksia ja linjaa niiden jatkovalmistelusta kevään aikana.
”Syntyvyyden laskun pysäyttämiseksi ei ole helppoja ratkaisuja. Syntyvyyttä kohentavien politiikkatoimien tueksi tarvitaan lisää tietoa nuorten ja nuorten aikuisten lapsitoiveista ja lastensaannin esteistä. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tuoreet tulokset vastaavat myös tähän tarpeeseen”, kertoo työryhmän asiantuntijasihteerinä toiminut Johanna Närvi.
Lähde
Lapsitoiveet ja lasten hankinnan esteet. KOTT 2024 -verkkoraportti
Lisätietoja
Johanna Närvi
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7467
etunimi.sukunimi@thl.fi
Suvi Parikka
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7959
etunimi.sukunimi@thl.fi
Olli Kiviruusu
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8323
etunimi.sukunimi@thl.fi
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT)
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Kutsu: Taustatilaisuus toimittajille sote-rahoituksen laskennasta pe 31.10. verkossa - tule mukaan ja lähetä kysymyksesi ennakkoon, asiantuntijamme vastaavat27.10.2025 13:26:22 EET | Kutsu
Miten hyvinvointialueiden noin 26 miljardin euron sote-rahoitus jaetaan vuosittain alueiden kesken? Millaiset seikat vaikuttavat kunkin alueen saamaan rahoituksen määrään ja millaisiin tietoihin laskenta perustuu?
THL: Diagnoositietojen ylikirjaamisesta ei ole löytynyt toistaiseksi viitteitä – sote-rahoituksen tietopohjan tarkistamista tehostetaan24.10.2025 15:21:10 EEST | Tiedote
THL ei ole löytänyt viitteitä diagnoosien ylikirjaamisesta nykyisen rahoituksen laskenta- aineistossa. Havaitut virheet vaikuttavat olevan teknisiä. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi THL julkaisee vielä tänä syksynä laskennassa käytettävien tietojen laatutarkasteluja.
Hur bemöta en person som tvekar inför vaccination? THL utbildar hälso- och sjukvårdspersonal23.10.2025 11:57:01 EEST | Pressmeddelande
Syftet med utbildningen är att ge hälso- och sjukvårdspersonal verktyg för att på ett förstående och stödjande sätt bemöta personer som tvekar inför vaccination, samt hjälpa dem att fatta välinformerade beslut om sin egen eller sitt barns hälsa.
Miten kohdata rokotteen ottamista epäröivä? THL kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia23.10.2025 11:57:01 EEST | Tiedote
Koulutuksen tavoitteena on tarjota terveydenhuollon ammattilaisille keinoja kohdata rokottamista epäröivä asiakas ymmärtävästi ja tukien sekä auttaa häntä tekemään luotettavaan tietoon perustuvia päätöksiä omasta tai lapsensa terveydestä.
Luottamus tulevaisuuteen lisää perheiden lapsitoiveita – esikoisen saaneista neljäsosa kuitenkin epäröi asiaa22.10.2025 00:45:00 EEST | Tiedote
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan yleisin syy lapsitoiveiden epäröinnille on vanhempana jaksaminen. Lapsitoiveita lisäsivät vanhempien luottamus tulevaisuuteen, riittävä toimeentulo sekä positiiviset synnytyskokemukset.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme