Korkeakouluopiskelijoista kaksi kolmesta haluaa lapsia aikanaan – nyt esteinä ovat esimerkiksi keskeneräiset opinnot ja taloudellinen tilanne
Korkeakouluopiskelijoista kaksi kolmesta toivoo saavansa lapsia tulevaisuudessa, miehet hieman naisia yleisemmin. Naisilla lapsitoiveet ovat vähentyneet viime vuosina. Tulokset selviävät THL:n keväällä 2024 toteuttamasta Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT).
Korkeakoulussa opiskelevista miehistä 63 prosenttia ja naisista 59 prosenttia toivoo saavansa lapsia tulevaisuudessa. Noin neljännes lapsettomista opiskelijoista ei osaa vielä sanoa, haluavatko lapsia tulevaisuudessa.
Lapsia toivovien naisten osuus on vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä vuodesta 2021 vuoteen 2024.
Korkeakouluopiskelijoiden lapsitoiveet ovat samansuuntaisia kuin nuorilla aikuisilla koko väestössä.
Selvästi yli puolet korkeakouluopiskelijoista toivoo saavansa lapsia tulevaisuudessa, mutta opiskelijoista lapsia on vain neljällä prosentilla miehistä ja kahdeksalla prosentilla naisista.
”Tutkimuksen tulokset osoittavat, että myös korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa lapsensaantitoiveet vähenevät, vaikka syntyvyys on laskenut etenkin matalasti koulutetuilla. Yhtä selkeää syytä viimeaikaiselle lapsitoiveiden vähenemiselle ei ole”, kertoo tutkimuspäällikkö Johanna Närvi.
Lastensaannin esteistä taloudellinen tilanne ja kokemus yhteiskunnan riittämättömästä tuesta ovat selvästi yleistyneet viime vuosina sekä miehillä että naisilla.
Yleisimmät lastensaannin esteet lapsettomilla opiskelijoilla ovat keskeneräiset opinnot, taloudellinen tilanne, haluttomuus sitoutua pieniin lapsiin, opiskelun ja perheen yhteensovittaminen sekä nuori ikä tai kypsymättömyys. Sen sijaan ilmastonmuutoksella ja kokemuksella Suomesta ei-lapsiystävällisenä maana ei havaittu olevan yhtä suurta merkitystä.
Naisilla huoli jaksamisesta vanhempana sekä oma terveydentila ovat myös yleisiä lastensaannin esteitä, miehillä puolestaan parisuhdetilanne.
”Kaikki eivät halua lapsia ja ovat tyytyväisiä valintaansa. Hankalaksi tilanteen tekee se, jos erilaiset esteet viivästyttävät tai tekevät lapsen saamisen mahdottomaksi ja osa saa tämän vuoksi vähemmän lapsia kuin on toivonut. Yhteiskunnan on tärkeää tukea lapsitoiveiden toteutumista lievittämällä koettuja esteitä”, kertoo tutkimuspäällikkö Suvi Parikka.
Mielenterveyden ongelmat ovat yhteydessä lapsitoiveisiin
Tutkimuksessa havaittiin, että psyykkisesti kuormittuneet opiskelijat toivovat harvemmin lapsia kuin ei-kuormittuneet ja he myös kertovat lastensaannin esteistä muita useammin.
Psyykkisesti kuormittuneista miehistä 52 prosenttia ja ei-kuormittuneista 68 prosenttia toivoo saavansa lapsia tulevaisuudessa. Psyykkisesti kuormittuneista naisista 51 prosenttia ja ei-kuormittuneista 65 prosenttia toivoo lapsia tulevaisuudessa.
”Mielenterveyden ongelmat voivat olla yksi syy lapsitoiveiden vähenemiseen ja siten este lastensaannille. Psyykkisesti kuormittuneiden tukeminen ja tarvittaessa hoito mielenterveyspalveluissa on tärkeää. Osaltaan tämä voi auttaa vähentämään esteitä lapsitoiveiden tieltä”, toteaa tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu.
Väestöpoliittiselta työryhmältä ehdotuksia syntyvyyden tukemiseksi
Suomessa syntyvyys on ennätyksellisen matalalla tasolla. Toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä on merkittävä ero.
Maaliskuussa 2025 julkaistussa STM:n asettaman väestöpoliittisen työryhmän muistiossa ehdotetaan keinoja, joilla voidaan tukea lapsitoiveiden toteutumista ja pysäyttää syntyvyyden lasku. Toimenpide-ehdotukset liittyvät muun muassa hedelmällisyystietoisuuteen ja -hoitoihin, nuorten hyvinvointiin, työelämän tasa-arvoon sekä lapsiperheiden palveluihin ja etuuksiin.
Hallitus käsittelee työryhmän ehdotuksia ja linjaa niiden jatkovalmistelusta kevään aikana.
”Syntyvyyden laskun pysäyttämiseksi ei ole helppoja ratkaisuja. Syntyvyyttä kohentavien politiikkatoimien tueksi tarvitaan lisää tietoa nuorten ja nuorten aikuisten lapsitoiveista ja lastensaannin esteistä. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tuoreet tulokset vastaavat myös tähän tarpeeseen”, kertoo työryhmän asiantuntijasihteerinä toiminut Johanna Närvi.
Lähde
Lapsitoiveet ja lasten hankinnan esteet. KOTT 2024 -verkkoraportti
Lisätietoja
Johanna Närvi
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7467
etunimi.sukunimi@thl.fi
Suvi Parikka
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7959
etunimi.sukunimi@thl.fi
Olli Kiviruusu
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8323
etunimi.sukunimi@thl.fi
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT)
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Pirkkalassa koulussa väkivallanteko - materiaaleja tilanteen käsittelyn tueksi20.5.2025 13:04:46 EEST | Tiedote
Pirkanmaalla Pirkkalassa on tapahtunut koulussa väkivallanteko. Mediatietojen mukaan koulun oppilas on haavoittanut teräaseella kolmea muuta oppilasta. Tapahtuma on järkyttävä ja saattaa aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta myös laajemmin sekä lapsissa että aikuisissa. THL ei kommentoi tapauksen tutkintaa, mutta laitoksen asiantuntijat ovat median käytettävissä yleisesti aiheeseen liittyen: Taina Laajasalo (lasten väkivaltaan liittyvät kysymykset) tutkimusprofessori, psykologi p. 029 524 7777 taina.laajasalo(at)th.fi Outi Linnaranta (mielenterveyteen ja henkiseen tukeen liittyvät kysymykset) ylilääkäri p. 029 524 7517 outi.linnaranta(at).fi Materiaaleja tilanteen käsittelyn ja jaksamisen tueksi: Olemme aiemmin julkaisseet materiaalia kouluampumisen käsittelyn tueksi lähiaikuisille, ammattilaisille ja medialle. Materiaalia voi hyödyntää myös muiden äkillisten kriisitilanteiden käsittelyssä lasten ja nuorten kanssa. Avuksi kouluampumisesta puhumiseen Ohjeita kouluampumisen käsittelyyn ammattil
Väestön hyvinvoinnin uusi seurantamittaristo huomioi taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökulmat20.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut mittariston, jonka avulla voidaan seurata laaja-alaisesti väestön hyvinvointia ja sen kehitystä taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta. Hyvinvointia on tähän asti tarkasteltu päätöksenteossa ennen kaikkea talouskasvua ja tätä kautta elintason kehitystä kuvaavalla bruttokansantuotteella (BKT), jolloin muut hyvinvoinnin näkökulmat jäävät huomiotta.
Uusi toimintamalli edistää terveellistä ja kestävää ruokailua varhaiskasvatuksessa – hyviä tuloksia kuntakokeiluista19.5.2025 00:05:00 EEST | Tiedote
Pienillä ruokavaliomuutoksilla ja panostamalla ruokakasvatukseen on mahdollista edistää terveellistä ja kestävää ruokailua varhaiskasvatuksessa ilman, että kustannukset tai ruokahävikki lisääntyvät. Ruoka-askel-hankkeessa toteutetusta interventiosta päiväkodeissa saatiin hyviä kokemuksia.
Kutsu: Mitä hyvinvointitalous tarkoittaa ja mikä on sen merkitys tulevaisuuden Suomessa? Entä mikä on median rooli aihetta koskevassa keskustelussa? Tervetuloa symposiumiin 20.–21.5.!16.5.2025 10:15:53 EEST | Kutsu
Hyvät toimitukset, järjestämme tiistaina 20.5. klo 9–17 ja keskiviikkona 21.5. klo 9–15 symposiumin Wellbeing Economy Approach – Hyvinvointitalouden tulevaisuus Suomessa.
THL viikolla 21/202515.5.2025 15:18:11 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 15.5. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ma 19.5. Pienillä ruokavaliomuutoksilla ja panostamalla ruokakasvatukseen on mahdollista edistää terveellistä ja kestävää ruokailua varhaiskasvatuksessa ilman, että kustannukset tai ruokahävikki lisääntyvät. THL:n ja yhteistyökumppaneiden toteuttamasta Ruoka-askel-hankkeesta saatiin hyviä tuloksia. Tulosten pohjalta on kehitetty uusi toimintamalli terveellisen ja kestävän ruokailun edistämiseksi varhaiskasvatuksessa. Lisätietoja: johanna.leinonen(at)thl.fi
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme