Geopolitiikka haastaa suomalaista teollisuutta – kehysriihessä teollisuuspolitiikka on nostettava päätöksenteon kärkeen

Kotimainen teollisuus on Suomen hyvinvoinnin kivijalka. Vientiteollisuus ja energiateollisuus työllistävät suoraan tai välillisesti yli 1,1 miljoona suomalaista. Vientiteollisuuden vaikutus Suomen kansantalouteen on noin 47 prosenttia arvonlisästä (KPMG 2023) – eli lähes puolet Suomen hyvinvoinnista. Tätä kivijalkaa on koeteltu ennennäkemättömällä tavalla Venäjän hyökkäyssodasta alkaneella energiakriisillä, sitä seuranneella valtiontukikilpailulla ja viimeisimpänä Yhdysvaltain ilmoittamilla massiivisilla tulleilla.

Jotta kotimainen teollisuus pitää pintansa, vientialat ja Energiateollisuus vaativat maan hallitukselta, että teollisuuden toiminta- ja kasvuedellytykset nostetaan poliittisessa päätöksenteossa tärkeysjärjestyksen kärkeen.

Yli 200 Suomessa toimivaa vientialojen ja energiateollisuuden yritystä yhdessä toimialojen etujärjestöjen kanssa julkistivat maaliskuussa teollisuuden kasvujulistuksen, jossa ehdotetaan lisätoimia Suomen teollisuuden uudistamiseksi ja kestävän kasvun nopeuttamiseksi. Suomella on vahvan prosessiteollisuuden, korkean teknologisen osaamisen ja puhtaan energian tuotannon merkittävän potentiaalin ansiosta edellytykset kestävään talouskasvuun.

Tavoitellessaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä Suomen on valittava rohkean uudistumisen polku, joka luo työtä, toimeentuloa ja turvallisuutta kaikille suomalaisille. Teollisuuden kasvujulistuksesta, Finlandia-julistuksesta, löytyvät kestävän kasvun avaimet kilpailukyvyn ja investointien vahvistamiseksi – eli suomalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen.

Vientiteollisuus ja Energiateollisuus esittävät seuraavia toimia maan hallitukselle:

1. Kysynnän vauhdittaminen: Luodaan alkuvaiheen globaalia kysyntää uusille, puhtaille tuotteille referenssihankkeilla, verokannustimilla sekä julkisten hankintojen ja muiden kysyntää tukevien kannusteiden avulla.

2. Investointien ja kasvun helpottaminen: Kohdistetaan Suomen ja EU:n tukirahoitus kasvua vauhdittaviin investointeihin, mahdollistetaan uuden ja riskipitoisen teknologian investointien nopeutetut poistot sekä jatketaan sähköistämistukea ja investointien verohuojennusta suurille sähköä käyttäville laitoksille.

3. Energia-alan investointien varmistaminen: Varmistetaan merkittävät kanta- ja jakeluverkkoinvestoinnit ennakoivasti teollisuuden kasvutarpeisiin ja mahdollistetaan investointien jatkuminen uusiutuviin sekä tuotantovaihtelua tasaaviin ratkaisuihin.

4. Investointien ja EU-rahoituksen kotiuttaminen: Jatketaan valtionhallintoon perustetun investointinyrkin kehittämistä ja kootaan teollisuuden ja valtion osaaminen yhteiseksi voimavaraksi

5. Hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön edellytysten luominen: Luodaan EU-tason ennakoitavia kannustimia talteenotetulle hiilidioksidille ja siitä jalostettujen tuotteiden markkinoille.

6. Nato-jäsenyyden hyödyntäminen: Rakennetaan kokonaisturvallisuutta ja teollisuuden mahdollisuuksia rinnakkain turvaten pitkäikäistenkin investointien toimintaympäristö.

7. Raaka-aineiden saatavuuden varmistaminen: Parannetaan raaka-aineiden kierrätystä ja hyödynnetään luonnonvaroja kestävästi huolehtimalla samalla korvaamattomista luontoarvoista ja minimoimalla metsäkato.

8. Teollisten keskittymien luominen ja vahvistaminen: Luodaan toimintamallit teollisuuspuistojen sujuvaan rakentamiseen ja kehittämiseen. Joudutetaan luvitusta ja kaavoitusta sekä sovelletaan nopeutettuja käsittelyjä ja sääntelyn joustoja.

9. Vetytalouden vauhdittaminen: Edistetään vedyn tuotantoa, siirtoa, varastointia ja käyttöä. Varmistetaan, että vetytalouden mahdollisuudet ja hyödyt teollisuuden arvoketjuissa kotiutuvat Suomeen.

YHTEYSTIEDOT

Paula Lehtomäki
Toimitusjohtaja
Metsäteollisuus ry
+358 9132 6600

Minna Helle
Toimitusjohtaja
Teknologiateollisuus ry
+358 50 341 4884

Jukka Leskelä
Toimitusjohtaja
Energiateollisuus ry
+358 50 593 7233

Mika Aalto
Toimitusjohtaja
Kemianteollisuus ry
+358 50 438 9247