Naisia valittiin kuntavaaleissa historiallisen paljon – kuntien väliset erot suuria
16.4.2025 12:12:08 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kevään 2025 kuntavaaleissa valittiin ennätyksellinen määrä naisia valtuutetuiksi. Naisten osuus valituista valtuutetuista on 44,9 prosenttia, mikä tarkoittaa 4,7 prosenttiyksikön nousua vuoden 2021 kuntavaaleihin verrattuna.
"Kyseessä on historiallinen muutos", iloitsee Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Eniten naisvaltuutettuja valittiin Uudellamaalla (52,8 %) ja Kanta-Hämeessä (52,1 %), vähiten taas Kainuussa (38,7 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (33,5 %).
Kevään 2025 kuntavaaleissa valittiin ennätyksellinen määrä naisia valtuutetuiksi. Naisten osuus valituista valtuutetuista on 44,9 prosenttia, mikä tarkoittaa 4,7 prosenttiyksikön nousua vuoden 2021 kuntavaaleihin verrattuna.
"Kyseessä on historiallinen muutos", iloitsee Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Valtuutettuja valittiin yhteensä 8 586, joista naisia on 3 856 ja miehiä 4 730. Manner-Suomen 292 kunnasta 67 kunnassa naisvaltuutettujen osuus on yli 50 %, mikä on merkittävä ero vuoden 2021 kuntavaaleihin. Tuolloin valittuja naisvaltuutettujen osuus ylitti 50 % vain 29 kunnassa.
Naisia enemmistö valtuustoissa jo 67 kunnassa
Manner-Suomessa 67 kunnassa naiset muodostavat valtuutettujen enemmistön – vuonna 2021 näin oli vain 29 kunnassa. Naisvaltaisin valtuusto löytyy Hailuodosta, jossa naisia on 73,3 %. Vähiten naisvaltuutettuja valittiin Utsjoella, jossa vain yksi valtuutettu kymmenestä on nainen (6,7 %).
Naiset edustettuina erityisesti suurten kaupunkien valtuustoissa
Sukupuolijakaumaan vaikuttaa olennaisesti kunnan väkiluku ja maantieteellinen sijainti. Pekola-Sjöblomin mukaan suurimmissa kaupungeissa on suhteellisesti eniten naisia, kun taas pienimmissä vähiten.
Eniten naisvaltuutettuja valittiin Uudellamaalla (52,8 %) ja Kanta-Hämeessä (52,1 %), vähiten taas Kainuussa (38,7 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (33,5 %).
Suuret erot kuntien välillä
Kaikkiaan 9 kunnassa naisten osuus on kuitenkin alle 25 % valituista valtuutetuista (v. 2021 17 kunnassa).
Vähiten naisvaltuutettuja valittiin Utsjoen kuntaan (6,7 %), ja muita kuntia, joissa naisten osuus jäi alle 25 %, ovat muun muassa Evijärvi (17,6 %), Perho (17,6 %) ja Luhanka (20,0 %). Tarkemmat tiedot selviävät liitteenä olevasta analyysista.
Vihreillä eniten naisvaltuutettuja, perussuomalaisilla vähiten
Puolueiden vertailussa Vihreillä oli suhteellisesti eniten naisehdokkaita (61,4 %) ja heitä myös valittiin valtuustoihin eniten (79,4 %). Perussuomalaisilla oli puolestaan kaikista vähiten naisehdokkaita (24,5 %) ja heitä myös valittiin vähiten (25,4 %), vaikka puolue olikin kasvattanut naisehdokkaidensa määrää noin 3 prosentin verran.
Vihreiden lisäksi myös vasemmistoliitolla ja SDP:llä yli puolet valituista on naisia. Kokoomuksessa naisten osuus näyttää puolestaan kasvaneen vain vähän.
Naisten osuus valituista valtuutetuista olikin noussut kaikissa muissa puolueissa, paitsi Liike Nytissä (31,6 %), jossa naisvaltuutettujen osuus laski 5,1 %-yksikköä.
Kuntavaalit eivät ole yhdet vaalit
”Kuntavaalit eivät ole yhdet vaalit, vaan 292 paikalliset vaalit. Jokaisessa kunnassa äänestetään omista asioista, omista ihmisistä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten erilaisia valtuustot voivat olla sukupuolijakaumaltaan tai äänestysaktiivisuudeltaan”, Pekola-Sjöblom muistuttaa.
Kevään vaaleissa nähtiin myös huolestuttava ilmiö: alin äänestysprosentti 70 vuoteen. Tämä alleviivaa tarvetta tavoittaa ja aktivoida äänestäjiä jatkossa nykyistä paremmin.
Lisätiedot:
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö
p. 050 337 5634
marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.
Koulukuljetukset maksavat kunnille lähes 249 miljoonaa euroa – pienissä kunnissa lähes puolet oppilaista kuljetuksessa19.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Kunnat käyttivät vuonna 2024 lähes 249 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksiin. Kuljetuksissa on noin 105 000 oppilasta. Kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 10 000 oppilaalla. Kuntaliiton koulukuljetuskyselyyn vastasi 221 kuntaa, joten tulokset antavat kattavan kuvan koulukuljetusten tilanteesta Suomessa. ”Koulukuljetukset ovat monessa kunnassa välttämätön osa koulupäivän mahdollistamista. Niillä varmistetaan, että oppilaat pääsevät kouluun turvallisesti asuinpaikasta riippumatta”, sanoo erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta.
De sex största städerna utvecklar arbete mot rasism – enkätresultat visar praxis och utvecklingsbehov15.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
I Finlands sex största städer, Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda, Åbo och Uleåborg, pågår mångsidigt arbete mot rasism. Det ingår i allt från strategier till tjänster i vardagen. Resultaten från en enkät visar olika praxis som städerna tillämpar för att främja likabehandling. Resultaten visar också att arbetet för att förebygga rasism och diskriminering är en långsiktig process och att det fortfarande finns mycket som behöver utvecklas. – Det var viktigt att göra en sammanställning av god praxis, eftersom motsvarande material om de sex största städerna inte har samlats in tidigare. Samtidigt kan vi lära av varandra och utveckla arbetet tillsammans, säger Fanni Tainio, nätverkssakkunnig vid Finlands Kommunförbund.
Kuutoskaupungeissa kehitetään rasisminvastaista työtä – selvitys kokosi yhteen kaupunkien hyviä käytäntöjä15.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin. Ensimmäistä kertaa koottu selvitys nostaa esiin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa. Samalla tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon. – Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.
Krympande elevantal en utmaning för ordnandet av grundläggande utbildning – Kommunförbundet förespråkar samarbete och undervisning via fjärruppkoppling12.3.2026 10:19:00 EET | Pressmeddelande
Antalet grundskoleelever kommer fram till 2030-talet att minska med uppskattningsvis 96 000 elever. Samtidigt ökar andelen elever med ett främmande språk som modersmål. Förändringarna i elevantalet inverkar i hög grad på ordnandet av den grundläggande utbildningen i kommuner på olika håll i landet. För att säkerställa tillgängligheten behövs många olika åtgärder – det finns ingen enskild, enkel lösning. Kommunförbundet lyfter särskilt tre teman som framtida lösningar: ett ökat samarbete mellan utbildningsanordnare, gemensam undervisningspersonal och kompetensutveckling samt undervisning via fjärruppkoppling. – Förändringarna i elevantalet tvingar oss att se över hur den grundläggande utbildningen kan ordnas på ett nytt sätt. Samtidigt måste vi se till att undervisningen är av hög kvalitet och tillgänglig i alla delar av landet, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme