Kokoomuksen Sarkomaa: Yrityslähestysmiskielto etenee

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee, että yrityslähestysmiskieltoa koskevan lain valmistelutyö on vauhdissa. Yrityslähestymiskielto mahdollistaisi yrityksille lähestymiskiellon hakemisen henkilölle, joka aiheuttaa toistuvaa väkivallan uhkaa, häiriökäyttäytymistä tai tekee esimerkiksi varkauksia.

Sarkomaa kiittää oikeusministeri Leena Merta, joka vie kaupan alan toimijoiden pitkään toivomaa työ- ja asiointiturvallisuutta kohentavaa lakia määrätietoisesti eteenpäin. 

”Olen pitkään ajanut yrityslähestymiskieltoa keinoksi puuttua toistuviin myymälävarkauksiin, vakavaan väkivaltaan ja sen uhkaan kaupoissa. Lain eteneminen on erittäin merkittävä askel kaupan alan työntekijöiden turvallisuudelle. On tärkeää, että uuden lain myötä kaupassa ei jouduttaisi puntaroimaan kiellon antamisen edellytyksiä, vaan sen tekisi viranomainen”, sanoo Sarkomaa.”

Myymälävarkauksien ja häiriökäyttäytymisen määrä kaupoissa on kasvanut vauhdilla. Kaupan yrityksistä saatujen tietojen mukaan erilaiset häiriö-, uhka- ja väkivaltatilanteet myymälöissä ovat peräti kolminkertaistuneet vuodesta 2020 lähtien.

”On viisasta, että yrityslähestymiskieltoon liittyvän lainsäädännön valmistelutyön tueksi asetetaan seurantaryhmä, johon on kutsuttu edustajia muun muassa tuomioistuinlaitoksesta, poliisista, Suomen Yrittäjistä ja Kaupan liitosta. Yrityslähestymiskielto on kaikkien kuluttajien etu”, Sarkomaa sanoo.

Kaupan liiton tekemän selvityksen mukaan varastetun tavaran arvo on vuodessa puoli miljardia euroa, ja toiset puoli miljardia euroa kaupoissa kuluu toimenpiteisiin, joilla näpistelyä ja varastamista yritetään estää. Varkaushävikkiin ja torjuntatoimiin arvioidaan kuluvan jopa miljardi euroa vuodessa.

Myymälävarkaus on aina uhkatilanne, joka voi pahimmillaan kärjistyä vakavaksi väkivallaksi. Jopa 80 prosentilla kiinnijääneistä on jokin vahingoittamisen väline mukanaan, kuten nyrkkirauta, puukko tai jopa käsiase.

”Yrityslähestymiskiellosta on saatu hyviä tuloksia Ruotsista. Suomessa on viipymättä otettava samantyyppinen lainsäädäntö käyttöön hyödyntäen naapurimaassa saatuja kokemuksia. Kaikilla pitää olla oikeus turvalliseen työpaikkaan”, Sarkomaa päättää.