Työllisyystilanteen heikkeneminen kasvattaa kuntatalouden paineita

KEHA-keskuksen tuoreen työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli helmikuussa yhteensä 326 400. Tämä on 36  700 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Työllisyystilanteen heikkeneminen näkyy erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvuna, mikä lisää kuntien vastuita, etenkin etuuskulujen osalta ja kuormittaa siten kuntien taloutta. 

Valtio kompensoi kunnille työttömyysetuuksien kasvua 216 miljoonalla eurolla TE-uudistuksen yhteydessä. Tämä kompensaatio perustui vuoden 2023 työttömyystilanteeseen. Talouden suhdannetilanteen vuoksi työllisyystilanne on nyt kuitenkin selvästi heikompi kuin vuonna 2023. Heikentynyt työllisyystilanne näkyy etuuskulujen kasvun lisäksi työllisyyspalveluiden kasvaneina asiakasmäärinä. 

Me Kuntaliitossa arvioimme, että TE-uudistus ei toteutunut kustannusneutraalina, vaan uudistuksen rahoitusvaje on lähes 100 miljoonaa euroa. Tämä rahoitusvaje vaikeuttaa kuntien mahdollisuuksia selvitä uusista tehtävistä heikentyneessä työllisyys- ja taloustilanteessa. Rahoituksen riittävyyttä ja rahoitusmallin toimivuutta on seurattava ja tarvittaessa korjattava. 

TE-uudistuksen rahoitusvaje heikentää työllisyyden hoidon edellytyksiä

Työllisyysalueet ovat joutuneet reagoimaan siirtyneen rahoituksen niukkuuteen muun muassa rajoittamalla tukien ja korvausten maksamista. Tämä selviää Kuntaliiton huhtikuun alkupuolella työllisyysjohtajille toteutetusta kyselystä. Kyselyyn vastasi 44 työllisyysjohtajaa. Työllisyysalueita on yhteensä 45.  

Kyselyn mukaan 22 työllisyysaluetta on jo keskeyttänyt tukien ja korvausten myöntämisen ja 14 aluetta arvioi todennäköisesti joutuvansa keskeyttämään tukien myöntämisen myöhemmin vuoden 2025 aikana. Vain seitsemällä alueella on mahdollisuus lisätä määrärahoja tukien jatkumisen turvaamiseksi. 

Valtion maksatusvelka saatu pääsääntöisesti purettua

Kuntaliiton työllisyysjohtajille tekemän kyselyn mukaan työllisyysalueilla on saatu purettua maksamattomista korvauksista viime vuoden ajalta syntynyttä jonoa. Vastanneista työllisyysalueista 63 % ilmoitti, että jonot on saatu purettua ja 30 % työllisyysalueista ilmoitti, että jonojen purkuun on jouduttu palkkaamaan lisähenkilöstöä. 

Työllisyysalueet saivat tiedon maksamattomien korvausten ja vuodelle 2025 periytyvien sidontojen määrästä joulukuussa 2024. Tämä oli työllisyysalueiden vuoden 2025 talouden suunnittelun näkökulmasta liian myöhään ja vaikeutti työllisyysalueiden mahdollisuuksia varautua etukäteen valtiolta kuntiin siirtyneisiin maksurästeihin.  

Kunnat ovat joutuneet kattamaan maksatusvelkaa omilla verotuloillaan, koska maksatusvelkaa korvataan ainoastaan valtion talousarvion rajoissa ja kyseisille momenteille ei ole varattu riittävästi määrärahaa. Maksatusvelasta jää korvaamatta ja kuntien verotuloillaan rahoitettavaksi noin 8 miljoonaa euroa. 

Kunnilla ei tule maksattaa valtion laskuja, vaan valtion järjestämisvastuun ajalta periytyvät kulurästit pitää korvata kunnille täysimääräisesti.  

Mikäli valtion talousarviomomenteille ei ole varattu riittävästi rahoitusta, tulee kyseisten momenttien määrärahoja muuttaa puoliväliriihessä siten, että kulut pystytään korvaamaan täysimääräisesti. 

Lisätiedot: 

Kehittämispäällikkö Erja Lindberg, puh. 050 381 4096, erja.lindberg@kuntaliitto.fi 
Kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen, puh. 050 592 8986, mikko.mehtonen@kuntaliitto.fi 
Varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458, timo.reina@kuntaliitto.fi