OAJ ja Teollisuusliitto: Sopimusyhteiskuntaa murentamalla ei luoda talouskasvua

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto näkevät julkisuudessa esillä olleen esityksen ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistosta olevan periaatteellinen ja iso muutos, jolla on suuria vaikutuksia työmarkkinajärjestelmän toimivuuteen. Se ei myöskään millään tavalla edistä hallituksen tavoitetta vauhdittaa talouskasvua ja työllisyyttä.  

– Verovähennysoikeuden poisto on osa systemaattista ja vakavaa sopimusyhteiskunnan horjuttamista. Kyse on järjestäytyneiden työmarkkinoiden alasajosta. Sillä on vaikutuksia työehtosopimusten yleissitovuuteen ja ylipäänsä siihen, voidaanko työehdot jatkossa turvata työehtosopimuksin. Julkista taloutta ei pelasteta näillä toimilla eikä muutenkaan ammattiliittojen toimintaedellytyksiä heikentämällä, Aalto toteaa.  

Ammattiliittojen jäsenmaksu on vakiintuneesti katsottu tulonhankkimismenoksi juuri ammattiyhdistysliikkeen yhteiskunnallisen tehtävän vuoksi. Liitot neuvottelevat työ- ja virkaehtosopimuksista.  

– Jos hallitus poistaa verovähennysoikeuden, se kyseenalaistaa liittojen tehtävän neuvottelijoina ja samalla koko työehtosopimusjärjestelmän. Ensin hallitus toteutti julkisen puolen oikeudenmukaista palkkakehitystä rajoittavan ja palkkatasa-arvoa heikentävän vientimallilain. Mikäli hallitus toteuttaa myös jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poiston, se ajaa suomalaista sopimusyhteiskuntaa yhä enemmän alas, ja saisi aikaan talouskasvun ja kehittymisen sijaan sisäisiä riitoja ja eripuraa. Ei Suomessa voi olla tällaiseen varaa, Murto hämmästelee.  

Ammattiliitoilla on sopimusneuvottelujen lisäksi lukuisia muita yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä. Ne muun muassa tukevat jäsentensä ammatillisen identiteetin ja osaamisen kehittämistä, vahvistavat työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämistä sekä tarjoavat koulutusta jäsenilleen. Nämä palvelut koituvat monella tavalla myös työnantajan hyväksi, onhan hyvinvoiva ja osaava ammattilainen myös työnantajan etu.   

Puheenjohtajien mukaan hallituksen tulee ymmärtää, että kestävät työmarkkinat eivät synny sopimusyhteiskunnan alasajolla, vaan antamalla järjestöjen hoitaa tehtävänsä. Suomessa on pitkät perinteet rakentavasta neuvottelukulttuurista, ja siinä ammattiliitoilla ja -järjestöillä on selvä vakauttava tehtävä: ne pitävät huolta siitä, että työntekijät kykenevät hoitaman työnsä hyvin ja voivat hyvin työssään.  

Suomi ei tarvitse hallituksen ajamaa repivää vastakkainasettelua työmarkkinoille, vaan todellista talouskasvua ja työllisyyttä. Ammattiyhdistysliike ei ole este näille, vaan se nimenomaan mahdollistaa kestävän työkulttuurin ja menestyksen.