Pienituloisuus nuorilla aikuisilla on yleisempää Suomessa kuin monessa verrokkimaassa, mutta ei yhtä syvää

Suomessa 29 prosentilla eli vajaalla kolmanneksella 20–29‑vuotiaista nuorista aikuisista kotitalouden tulot jäävät alle pienituloisuusrajan, kertoo Kelan tuore tarkastelu. Virossa vastaava luku on 15 prosenttia, Alankomaissa 20 prosenttia ja Ruotsissa 23 prosenttia. Tanskassa puolestaan 31 prosenttia.

– Nuorten aikuisten suhteellinen pienituloisuus näyttää olevan Suomessa melko yleistä saman tyyppisiin yhteiskuntiin verrattuna, sanoo Kelan tutkija Miska Simanainen.

Tarkastelussa nuori määriteltiin pienituloiseksi, jos hänen kotitaloutensa tulot jäivät alle 60 prosenttiin asuinmaansa väestön mediaanitulosta, kun erot kotitalouksien koostumuksissa huomioitiin. Tämä on yksi yleinen tapa tarkastella pienituloisuutta. Tarkastelussa käytettiin vuoden 2024 lainsäädäntöä.

”Köyhyyskuilu” nuorilla aikuisilla on Suomessa pienempi kuin verrokkimaissa

Suomessa pienituloisten nuorten aikuisten tulot jäävät keskimäärin 17 prosenttia alle pienituloisuusrajan.

Pienituloisten henkilöiden tulojen keskimääräistä etäisyyttä pienituloisuusrajasta kutsutaan köyhyyskuiluksi. Mitä suurempi köyhyyskuilu on, sitä enemmän lisätuloja tarvitaan pienituloisuusrajan ylittämiseen.

Suomen pienituloisten nuorten köyhyyskuilu on pienin verrokkimaista. Pienituloiset nuoret jäivät Ruotsissa 24 prosenttia pienituloisuusrajasta, Tanskassa ja Virossa 28 prosenttia sekä Alankomaissa 29 prosenttia.

– Suomessa pienituloisten nuorten aikuisten pienituloisuus ei siis ole yhtä syvää kuin verrokkimaissa, mikä on ilahduttava havainto, sanoo Simanainen.

Suomessa köyhyyskuilua pienentävät erityisesti asumisen tuet

Maiden välisiä eroja selittävät luultavasti monet eri tekijät, kuten nuorten aikuisten asumisjärjestelyt ja työllisyystilanne.

Muiden kotitalouteen kuuluvien henkilöiden tulot vaikuttavat siihen, ketkä nuoret lasketaan pienituloisiksi. Viron ja Alankomaiden nuorilla aikuisilla vanhempien luona asuminen on huomattavasti Pohjoismaiden verrokkeja yleisempää ja pienituloisuusaste on matalampi.

Suomessa ja Tanskassa nuorten aikuisten työllisyysaste puolestaan on muita verrokkimaita matalampi ja pienituloisuusaste korkeampi.

Sosiaaliturvaetuudet vähentävät yleisesti ottaen nuorten pienituloisuusastetta ja pienentävät köyhyyskuilua. Vaikutukset kuitenkin vaihtelevat maiden välillä, koska sosiaaliturvajärjestelmät ovat erilaisia.

Suomen nuorten aikuisten verrokkimaita pienempää köyhyyskuilua selittää etenkin asumisen tuet. Jos asumisen tukia ei huomioitaisi vertailussa, Suomen nuorten aikuisten köyhyyskuilu olisi toiseksi suurin verrokkimaista, ei pienin.

– Muutokset asumisen tukiin voivat vaikuttaa huomattavasti suomalaisten nuorten aikuisten pienituloisuuteen. Siksi on tärkeää seurata erityisen tarkasti, miten esimerkiksi opiskelijoiden siirto takaisin opintotuen asumislisälle vaikuttaa, sanoo Simanainen.

Lisätietoa

Tarkastelun tuloksia ja siinä käytettyjä menetelmiä on kuvattu tarkemmin Kelan tutkimusblogissa.

Tarkastelu oli osa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VNTEAS) rahoittamaa tutkimushanketta Sosiaaliturvan toimivuus nuorten erilaisissa ja muuttuvissa elämäntilanteissa.