Pienituloisuus nuorilla aikuisilla on yleisempää Suomessa kuin monessa verrokkimaassa, mutta ei yhtä syvää
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Nuorten aikuisten pienituloisuusaste on suurempi Suomessa kuin Virossa, Ruotsissa ja Alankomaissa, mutta pienempi kuin Tanskassa. Suomen pienituloiset nuoret aikuiset yltävät kuitenkin lähemmäs pienituloisuusrajaa kuin verrokkimaissa.
Suomessa 29 prosentilla eli vajaalla kolmanneksella 20–29‑vuotiaista nuorista aikuisista kotitalouden tulot jäävät alle pienituloisuusrajan, kertoo Kelan tuore tarkastelu. Virossa vastaava luku on 15 prosenttia, Alankomaissa 20 prosenttia ja Ruotsissa 23 prosenttia. Tanskassa puolestaan 31 prosenttia.
– Nuorten aikuisten suhteellinen pienituloisuus näyttää olevan Suomessa melko yleistä saman tyyppisiin yhteiskuntiin verrattuna, sanoo Kelan tutkija Miska Simanainen.
Tarkastelussa nuori määriteltiin pienituloiseksi, jos hänen kotitaloutensa tulot jäivät alle 60 prosenttiin asuinmaansa väestön mediaanitulosta, kun erot kotitalouksien koostumuksissa huomioitiin. Tämä on yksi yleinen tapa tarkastella pienituloisuutta. Tarkastelussa käytettiin vuoden 2024 lainsäädäntöä.
”Köyhyyskuilu” nuorilla aikuisilla on Suomessa pienempi kuin verrokkimaissa
Suomessa pienituloisten nuorten aikuisten tulot jäävät keskimäärin 17 prosenttia alle pienituloisuusrajan.
Pienituloisten henkilöiden tulojen keskimääräistä etäisyyttä pienituloisuusrajasta kutsutaan köyhyyskuiluksi. Mitä suurempi köyhyyskuilu on, sitä enemmän lisätuloja tarvitaan pienituloisuusrajan ylittämiseen.
Suomen pienituloisten nuorten köyhyyskuilu on pienin verrokkimaista. Pienituloiset nuoret jäivät Ruotsissa 24 prosenttia pienituloisuusrajasta, Tanskassa ja Virossa 28 prosenttia sekä Alankomaissa 29 prosenttia.
– Suomessa pienituloisten nuorten aikuisten pienituloisuus ei siis ole yhtä syvää kuin verrokkimaissa, mikä on ilahduttava havainto, sanoo Simanainen.
Suomessa köyhyyskuilua pienentävät erityisesti asumisen tuet
Maiden välisiä eroja selittävät luultavasti monet eri tekijät, kuten nuorten aikuisten asumisjärjestelyt ja työllisyystilanne.
Muiden kotitalouteen kuuluvien henkilöiden tulot vaikuttavat siihen, ketkä nuoret lasketaan pienituloisiksi. Viron ja Alankomaiden nuorilla aikuisilla vanhempien luona asuminen on huomattavasti Pohjoismaiden verrokkeja yleisempää ja pienituloisuusaste on matalampi.
Suomessa ja Tanskassa nuorten aikuisten työllisyysaste puolestaan on muita verrokkimaita matalampi ja pienituloisuusaste korkeampi.
Sosiaaliturvaetuudet vähentävät yleisesti ottaen nuorten pienituloisuusastetta ja pienentävät köyhyyskuilua. Vaikutukset kuitenkin vaihtelevat maiden välillä, koska sosiaaliturvajärjestelmät ovat erilaisia.
Suomen nuorten aikuisten verrokkimaita pienempää köyhyyskuilua selittää etenkin asumisen tuet. Jos asumisen tukia ei huomioitaisi vertailussa, Suomen nuorten aikuisten köyhyyskuilu olisi toiseksi suurin verrokkimaista, ei pienin.
– Muutokset asumisen tukiin voivat vaikuttaa huomattavasti suomalaisten nuorten aikuisten pienituloisuuteen. Siksi on tärkeää seurata erityisen tarkasti, miten esimerkiksi opiskelijoiden siirto takaisin opintotuen asumislisälle vaikuttaa, sanoo Simanainen.
Lisätietoa
Tarkastelun tuloksia ja siinä käytettyjä menetelmiä on kuvattu tarkemmin Kelan tutkimusblogissa.
Tarkastelu oli osa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VNTEAS) rahoittamaa tutkimushanketta Sosiaaliturvan toimivuus nuorten erilaisissa ja muuttuvissa elämäntilanteissa.
Yhteyshenkilöt
Miska SimanainentutkijaKela
Puh:020 634 0527miska.simanainen@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Utvidgningen av FPA-ersättningarna träder i kraft i början av maj2.5.2025 08:48:31 EEST | Pressmeddelande
FPA-ersättningarna för privat hälso- och sjukvård utvidgas från och med 1.5.2025. Ändringarna gäller assisterad befruktning, fysioterapi, munhälsovård och gynekologisk vård.
Kela-korvausten laajennukset astuvat voimaan toukokuun alussa2.5.2025 08:48:31 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaukset laajenevat 1.5.2025 alkaen. Muutokset koskevat hedelmöityshoitoja, fysioterapiaa, suun terveydenhuoltoa ja gynekologin hoitoa.
Kela reimbursements for certain private healthcare costs to be expanded at the beginning of May2.5.2025 08:48:31 EEST | Press release
Kela will expand the reimbursements for certain private healthcare costs as of 1 May 2025. Specifically, this applies to reimbursements for fertility treatments, physiotherapy, oral healthcare and gynaecological treatments.
Lasse Lehtonen valdes till generaldirektör för FPA29.4.2025 16:51:38 EEST | Pressmeddelande
Folkpensionsanstaltens fullmäktigeledamöter har valt diagnostikdirektör, medicine och juris doktor Lasse Lehtonen till nästa generaldirektör för FPA. Valet av Lehtonen stöddes av 7 av totalt 12 fullmäktigeledamöter.
Kelan pääjohtajaksi valittiin Lasse Lehtonen29.4.2025 16:51:38 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kelan valtuutetut ovat valinneet diagnostiikkajohtaja, lääketieteen ja oikeustieteen tohtori Lasse Lehtosen Kelan seuraavaksi pääjohtajaksi. Lehtosen valintaa kannatti 7 kaikkiaan 12 valtuutetusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme