Alkuvuosi toi hyvän vireen puukauppaan

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-maaliskuussa puuta yksityismetsistä 8,1 miljoonaa kuutiota. Määrä on yhdeksän prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Viiden vuoden vastaavan ajan keskiarvoon verrattuna määrä on 15 prosenttia suurempi.

Tammi-maaliskuussa kuitupuun ostomäärä oli 3,9 miljoonaa kuutiota ja tukkien ostomäärä 3,5 miljoonaa kuutiota. Viiden vuoden vastaavan ajan keskiarvoon verrattuna kuitupuun ostomäärä oli seitsemän prosenttia suurempi ja tukkien ostomäärä 15 prosenttia suurempi.

‍Raakapuukustannukset pysyivät korkealla tasolla

Kantohinnat olivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten. Edellisen vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna havutukkien kantohinnat olivat alkuvuodesta 12–14 prosenttia, koivutukin kahdeksan prosenttia ja kuitupuun kantohinta 22 prosenttia korkeammat.

Tammi-maaliskuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 81 euroa kuutiolta, hinnan vaihdellessa alueittain ja hakkuutavoittain 51 ja 84 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 82 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 50 ja 84 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli puolestaan 66 euroa kuutiolta 41 ja 72 euron hintavaihteluvälillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 36 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 24 ja 42 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat muun muassa korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla.

Puun tuotanto ja luonnon monimuotoisuus voidaan yhteensovittaa

Metsäteollisuus hankkii 95 % puusta kotimaasta. Puun saatavuus kotimaasta on osa huoltovarmuutta ja omavaraisuutta. Talousmetsien rajaamisella käytön ulkopuolelle on laajoja vaikutuksia koko metsäteollisuuden pitkään arvoketjuun sekä alue- että kansantalouteen.

- Esimerkiksi ennallistamisasetuksen toimeenpanossa on mahdollista valita ja kohdentaa toimia siten, että ne vahvistavat kansallista luontopääomaamme pitkälle tulevaisuuteen ja samalla lisäävät metsäteollisuuden kilpailukykyä osana vihreää siirtymää, toteaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.

- Suomesta löytyy ennallistettavia kohteita, jotka eivät ole puuntuotannon kannalta merkittäviä, kuten ojitetut heikkotuottoiset suot tai turvetuotannosta vapautuvat alueet. Lisäksi meillä on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO, jonka kautta voidaan suojella monimuotoisuuden näkökulmasta arvokkaimpia metsäkohteita, hän jatkaa.

Metsätaloudessa toteutetaan joka päivä lukuisia erilaisia luonnon tilaa parantavia toimia. Talousmetsä pystyykin tutkitusti tuottamaan yhtä aikaa puuta, monimuotoisuutta ja useita muita arvoja sekä palveluita.

Lisätietoja: Karoliina Niemi, metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry, karoliina.niemi@forestindustries.fi, p. 0 50 567 9093