Yritysten väliset erot kasvattavat palkkaeroja Suomessa
Laboren uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Suomen yrityssektorin palkkahajonnan ajureita vuosina 2001–2022. Vaikka yritysten sisäiset palkkaerot muodostavat suurimman osan palkkahajonnasta vuositasolla, yritysten välinen vaihtelu selittää suurimman osan palkkaerojen kasvusta pitkällä aikavälillä. Erityisesti korostuu toimialojen välinen vaihtelu ja pieni joukko toimialoja selittää suuren osan palkkahajonnan kasvusta. Vuosina ennen koronapandemiaa vaikutukset näkyvät erityisen selkeästi. Alueiden välinen palkkahajonta sen sijaan ei ole merkittävä tekijä.

Tutkimuksen tavoite ja näkökulma
Laboren johtava tutkija Paolo Fornaron tuore tutkimus tarkastelee, miten palkkaerot jakautuvat yritysten sisällä ja välillä, ja kuinka nämä erot ovat muuttuneet parin vuosikymmenen aikana. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan toimialojen, alueiden ja ammattien välisiä vaikutuksia palkkahajontaan.
Jatkoa aiemmalle palkkatutkimukselle
Palkkaerot ovat tärkeä yhteiskunnallinen kysymys, ja Labore on aiemmissa tutkimuksissaan keskittynyt muun muassa eri väestöryhmien palkkakehityksen tutkimiseen. Tämä tutkimus syventää ymmärrystä palkkadynamiikasta keskittymällä erityisesti palkkaerojen taustoihin, lähteisiin ja kehityssuuntiin.
Tutkimusmenetelmät ja analyysi
Analyysi perustuu vakiintuneisiin hajotelmatekniikoihin, joilla määritetään, kuinka suuri osa palkkavaihtelusta johtuu esimerkiksi saman yrityksen sisällä olevista eroista verrattuna eri toimialojen tai yritysten välisiin eroihin. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin edistyneempiä menetelmiä, joilla arvioitiin palkkapreemioiden ja valikoitumisen – eli korkeapalkkaisten työntekijöiden hakeutumista korkean keskipalkan yrityksiin – vaikutuksia.
”Vaikka palkkaerojen kasvu ei ole ollut räjähdysmäistä, se on silti merkittävää. On kiinnostavaa huomata, että analyysin keskeiset löydökset – kuten toimialojen välisten erojen kasvu ja sen keskittyminen harvoihin toimialoihin – ovat samansuuntaisia muissa maissa, kuten Italiassa ja Yhdysvalloissa”, tiivistää Fornaro tutkimuksen keskeisimmät tulokset.
Aineistot ja rahoitus
Tutkimuksen aineistona käytettiin pääasiassa Tilastokeskuksen Palkkarakenne-aineistoa ja muita mikroaineistoja. Hanke on osa ”Innovaatiot, tuottavuus ja talouskasvu” -tutkimuskokonaisuutta, ja sitä rahoittaa Palkansaajasäätiö.
Tutkimus: Paolo Fornaro: Drivers of wage dispersion in Finland. Laboren työpapereita 35. Helsinki 24.4.2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Paolo Fornarojohtava tutkijaMakrotalous, ennusteet ja toimialatalous
Puh:+358 40 9658 449paolo.fornaro@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Eduskuntapuheiden poliittinen polarisaatio on kasvanut 1990-luvulta, mutta jää edelleen kauas 1970-luvun tasosta9.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Lisääntyneen polarisaation on julkisessa keskustelussa pelätty johtavan jopa demokratian rapautumiseen. Vasta julkaistu tutkimus tarkastelee Suomen eduskuntapuheita vuosina 1907–2018. Tulosten mukaan eduskunnan vasemmiston ja oikeiston välinen polarisaatio on vaihdellut huomattavasti sadan vuoden aikana. Vaikka polarisaatio on kasvanut viime vuosikymmeninä, nykytilanne ei ole poikkeuksellinen. Eniten vastakkainasettelua oli 1970-luvulla.
Meneekö meillä huonommin kuin vanhemmillamme? Mitä tuloliikkuvuuden lasku kertoo hyvinvoinnistamme4.9.2025 11:11:14 EEST | Blogi
Tuoreessa Social Sustainability in Ageing Welfare States -kirjassa käsitellään sosiaalista kestävyyttä eri näkökulmista. Laboren tutkijat Toni Juuti ja Ohto Kanninen avaavat omassa kirjaluvussaan, mitä tuloliikkuvuuden lasku kertoo hyvinvoinnistamme ja tyytyväisyydestämme elämään. Tämä Toni Juutin Labore-blogi keskustelee samasta teemasta.
Tutkimus: Tohtorit yltävät korkeisiin palkkoihin mutta aiempaa hitaammin3.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan tutkijakoulutettujen palkkatulot ovat edelleen korkeat suhteessa matalammin koulutettuihin. Tohtorien työmarkkinat ovat kuitenkin jäähtyneet selvästi 2000-luvun alun jälkeen, mikä näkyy muun muassa post doc -vaiheen palkkakehityksen hidastumisena ja jäämisenä jälkeen maistereiden palkkakehityksestä. Tulosten mukaan tutkijakoulutettujen työntekijöiden osuuden kasvulla voi olla myös laajempaa yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä yritysten tuottavuuskehityksen piristymisen kautta.
Työvoimapoliittisilla toimilla voidaan parantaa maahanmuuttajien työllisyyttä2.9.2025 15:45:01 EEST | Tiedote
Maahanmuutto nähdään usein ratkaisuna väestön ikääntymiseen ja työvoimapulaan, mutta käytännön keinot työllisyyden parantamiseksi ovat jääneet epäselviksi. Laboren laaja eurooppalainen tutkimuskatsaus tuo nyt selkeää näyttöä siitä, että kotoutumisohjelmat, kielikoulutus ja aktiivisen työvoimapolitiikan toimet toimivat.
KUTSU | Labore julkistaa syksyn 2025 talousennusteen torstaina 25.9. klo 1029.8.2025 11:43:54 EEST | Tiedote
Joko suhdanne kääntyy? Syntyykö kauppasovusta kasvuvauhtia? Milloin työmarkkinat elpyvät?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme