Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus aloittaa sisämaan tulvametsien inventoinnit kesällä

Sisämaan tulvametsät ovat sisävesien rantojen lehtipuuvaltaisia metsiköitä, joiden kasvillisuudessa näkyvät toistuvan tulvan aiheuttamat rakennepiirteet ja lajistovaikutukset. Märkien tulvakausien välillä tulvametsän maaperä kuivuu. Havupuut, varvut ja sammalet puuttuvat tai esiintyvät niukkoina. Luontotyyppiin kuuluvat jokien, purojen, jokisuistojen, järvien ja lampien rantojen tulvametsät sekä tekojärvien ja kanavien rannat. Tulvametsämäärityksen mukaisena vesistönä  ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä. Kausikosteat painanteet, sade- tai sulavesien tulvittamat metsiköt tai jatkuvasti märät metsäluhdat eivät kuulu lain piiriin. Tulvametsien ominaispiirteisiin vaikuttavat tulvien toistuvuus, kesto, tulvimisajankohta, sedimentaatio ja maaston topografia. Ne voidaan jakaa eri tyyppeihin kosteuden (kostea, tuore, kuiva) ja ravinteisuuden (runsas-, keski- ja niukkaravinteinen) mukaan.

Luontotyyppi on puutteellisesti tunnettu. Aiemmissa eri tahojen inventoinneissa metsä- tai kasvupaikkatyyppinä tulvametsiä ei yleensä ole tunnistettu, vaan ne on luettu lehtoihin, korpiin tai luhtiin ja joskus erotettu lisämääreellä tulvaisuus. Tulvametsät esiintyvät myös usein niin pienialaisina tai kapeina kuvioina, ettei niitä ole kasvillisuusselvityksissä erikseen rajattu.

Luontotyyppi on vaarantunut. Tulvametsien tilan heikentymiseen ovat vaikuttaneet vesirakentaminen, vesien säännöstely, pellonraivaus, ojitus ja metsänkäsittely. Erityisen arvokkaita ovat luontaisesti kehittyneet säännöstelemättömien vesistöjen varrella sijaitsevat tulvametsät sekä suojelualueiden tuntumassa niiden rajauksen ulkopuolelle jääneet alueet. Tulvametsiä voisi palauttaa luonnontilaan esimerkiksi vesistökunnostusten yhteydessä sekä toteutettaessa toimia, joilla vähennetään rakennettujen alueiden tulvariskiä.

Nyt inventoitavat kohteet on valittu mm. tulvamallinnuksen, puusto-, maaperä- ja kasvillisuustietojen mukaan, mutta luontotyypin esiintymisen todentamiseen ja rajaukseen tarvitaan maastoarviointi. Valittujen kohteiden kiinteistönomistajille ilmoitetaan inventoinneista kirjeitse, mutta kartoittajaan voi törmätä muuallakin sisävesien rantojen tuntumassa, jos hän on matkalla kohteelle huomannut  ennen tuntemattoman mahdollisen tulvametsän. ELY-keskukselle voi myös ilmoittaa tietämästään tulvametsästä.

ELY-keskus voi päättää suojella suojeltujen luontotyyppien luonnontilaisen tai luonnontilaiseen verrattavan esiintymän, joka on kyseisen luontotyypin säilymiselle tärkeä. Maanomistajia kuullaan ennen rajauspäätöstä.