Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä
24.4.2025 08:12:47 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.

Suomen luonto on kokenut merkittäviä muutoksia viimeisten 30 vuoden aikana. Helsingin yliopiston tutkijat tarkastelivat muutosta käyttäen apuna kansallisissa lajiseurannoissa kerättyä aineistoa Suomen linnuista, perhosista, metsäkasvillisuudesta ja kasviplanktonista.
– Tutkimuksemme osoittaa, että lintujen ja perhosten kohdalla etenkin viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat keskimäärin vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi. Esimerkkejä kylmään sopeutuneista linnuista ovat riekot ja perhosista rämehopeatäplät. Sen sijaan metsäkasvillisuudessa ja kasviplanktonissa emme havainneet merkittäviä muutoksia, sanoo Jussi Mäkinen bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkijat havaitsivat myös, että viileään ilmastoon sopeutuneiden lajien voimakas väheneminen on johtanut lajiyhteisöjen sisällä lämpötilasopeumien vaihtelun vähenemiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kukin lajiyhteisö koostuu kasvavissa määrin vain joko lämpimään ilmastoon sopeutuneista lajeista tai viileään ilmastoon sopeutuneista lajeista. Tämä vähentää luonnon monimuotoisuutta, joka on tärkeä osa ekosysteemien tasapainoa.
Tutkijat pitävät muutosta huolestuttavana, sillä lajiston yksinkertaisuus voi lisätä ekosysteemien herkkyyttä häiriöille, kuten tuholaislajien satunnaiselle lisääntymiselle. Tällaisia ovat muun muassa Suomessa metsätuhoja aiheuttavat hyönteiset, kuten kirjanpainaja, ytimennävertäjä ja mäntypistiäiset.
Tutkimuksen tulokset antavat arvokasta ja ajantasaista tietoa siitä, miten Suomen luonto muuttuu ilmaston lämpenemisen ja elinympäristöjen muutosten vuoksi. Lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit hyötyvät näistä muutoksista, kun taas viileän ilmaston lajit ovat vaarassa vähentyä nopeasti. Tutkijoiden mukaan tämä suuntaus voi johtaa lajiston kiihtyvään yksipuolistumiseen tulevina vuosikymmeninä. Muutosta ajaa esimerkiksi lajien välisten vuorovaikutusten, joihin kuuluvat muun muassa erilaiset peto-saalissuhteet, väheneminen.
– Koko maan kattava ja vuosikymmeniä kestänyt lajiseuranta paljastaa muutostrendejä lajistossa, jotka jäisivät löytämättä tarkasteltaessa asiaa muutamien vuosien aikajänteellä tai vain pienillä alueilla. Siksi tuloksemme tarjoavat arvokasta tietoa, joka voi auttaa muokkaamaan ympäristöpolitiikkaa ja edistämään keskustelua Suomen luonnon tilasta, summaa Mäkinen.
Tutkimus perustuu laajaan yhteistyöhön kotimaisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten välillä sekä vapaaehtoisten luontoharrastajien panostukseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jussi Mäkinen
Puh:+358503505149jussi.makinen@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Älypotkupuku kuvaa vauvan liikkumistaitojen kehittymistä8.9.2026 07:50:32 EEST | Tiedote
MAIJU-älypotkupuku rekisteröi vauvojen liikkeitä kotona leikin aikana ja tuotti vertailukäyriä motoristen taitojen kehityksestä. Suurin osa käyristä erotteli myös lapset, joiden motorinen kehitys poikkesi tavanomaisesta
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme