Ahosniemi: Kotitalouksien ja yritysten rahoitusta vaikeuttavan sääntelyn purkaminen sekä kotimaisten sijoitusrahastojen toimintaedellytysten vahvistaminen ovat hallitukselta vahvoja tekoja kasvun vauhdittamiseksi

Hallitus on päättänyt parantaa työvoiman liikkuvuutta ja kehittää asuntomarkkinoiden toimivuutta purkamalla asuntorahoituksen sääntelyä.

”Nyt on todellakin aika tarkastella kriittisesti asuntorahoituksen sääntelyä. Asuntolainojen enimmäiskeston pidentäminen 30 vuodesta 35 vuoteen on tervetullut uudistus. On myös tärkeää, että hallitus hyödyntäisi pankkien vakavaraisuusuussäännöstön Basel III:n kansallisessa toimeenpanossa sääntelyn tarjoamat mahdollisuudet, joilla voidaan tukea asuntoluototusta. Asuntorakentamisen rahoitusta on myös tarpeen arvioida. Uhkana on, että uusi EU-sääntely kiristää RS-rakentamisen rahoitusta.”

Ahosniemi pitää äärimmäisen tärkeänä, että hallitus käynnistää rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvion laadinnan, joka jo hallitusohjelmassa luvattiin. “Arvioinnin painopisteen asettaminen kansalliseen lisäsääntelyyn, joka vaikeuttaa kotitalouksien ja yritysten rahoitusta, on ehdottoman hyvä.”

Ahosniemen mukaan ylikireän ansiotuloverotuksen keventäminen ja yhteisöveron alentaminen ovat hallitukselta vahvoja tekoja talouskasvun vauhdittamiseksi. ”Tuloverotuksen keventäminen on konkreettinen keino motivoida työntekoon ja lisätä suomalaisten ostovoimaa.”

Finanssiala pitää tärkeänä, että hallitus lupaa huolehtia talouskasvun kannalta tärkeiden sijoitusrahastojen ja pääomasijoitusrahastojen toimintaedellytyksistä.

Hallitus on päättänyt toimeenpanna aktiivisesti EU-lainsäädännön mahdollistamat rahastorakenteet ja tehdään näitä koskevat tarpeelliset verolainsäädännön muutokset esimerkiksi pitkäaikaissijoittamiseen tarkoitettujen ELTIF-rahastojen (European Long Term Investment Fund) osalta.

”Näiden ELTIF-rahastojen mahdollistaminen Suomeen on tervetullut uudistus, koska niiden avulla voidaan edistää investointeja infrastruktuuriin, kasvuyrityksiin ja pk-yrityksiin. Lisäksi ne voivat tukea muun muassa vihreän ja digitaalisen siirtymän rahoitusta”, Ahosniemi toteaa.

Hallitus lupaa myös kehittää Suomeen kansainvälisiä toimintamalleja vastaavan yhteisömuotoisen rahastorakenteen.

 ”Nyt tarvitaan todellakin muutoksia verotukseen, sääntelyyn sekä yhtiöoikeuteen, joilla turvaan suomalaisen rahastoalan kilpailuedellytykset. Meillä ei ole varaa menettää rahastoalan työpaikkoja ja verotuloja kilpailijamaihin. Suomeen keskitetty sijoitustoiminta hyödyttää sekä sijoittajia että koko yhteiskuntaa”, Ahosniemi toteaa.