Teknologiateollisuus: Hallitus teki merkittävän kasvulähdön – Rapistuva osaamispääoma yhä iso kasvun uhka

Hallitus teki puoliväliriihessään veronalennuspaketin, joka on ollut pitkään toivottu kasvuavaus. Veropaketti tukee yritysten keinoja tehdä uusia innovaatioita ja investointeja, ja se voi houkutella Suomeen uutta pääomaa herättämällä kansainvälisten yritysten kiinnostusta Suomea kohtaan.  

– Verotuksen kokonaisuus tuo Suomelle positiivista huomiota nyt, kun protektionismi ja valtiontukikilpailu käyvät kuumana. Yhteisöveron alennus vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia ja sitä kautta työllisyyttä ja hyvinvointia, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle toteaa. 

Viimeaikaisista geopoliittisista vaikeuksista huolimatta globaali vihreä siirtymä on lähitulevaisuudessa yhä Suomen suurimman vientialan, teknologiateollisuuden, merkittävimpiä liiketoiminnan kasvattamisen mahdollisuuksia. Siten investointikannustimien kohdentaminen uudistuvaan teollisuuteen, T&K-määrärahojen oikea suuntaaminen sekä kohdennukset tekoälyn kehittämiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen ovat hallitukselta oikea ratkaisu.  

Ansiotuloverotuksen keventäminen ja ylimpien marginaaliverojen laskeminen kannustavat ihmisiä lisäämään osaamistaan ja etenemään urallaan. Alempi veroaste houkuttelee myös paluumuuttajia.  

–  Suurten kestävien investointien verokannustimen voimassaoloa jatketaan – hyvä! Pk-yritykset on kuitenkin jätetty investointikannustimissa paitsioon, ja myös niiden kestävän siirtymän investointien tukemiseksi olisi vielä löydettävä keinoja. 

Osaamispääoman rapistuminen on otettava vakavasti 

Hallitusohjelmassa sitoudutaan toimenpiteisiin, joilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen ja korkeakoulutukseen pääsyn helpottaminen ovat tähän tervetulleita keinoja, mutta korkeakoulujen perusrahoitukseen samalla tehtävät leikkaukset antavat niiden kanssa ristiriitaisen viestin. 

– Yhä suurempi osa uusista työpaikoista edellyttää korkeakoulutusta, mutta suomalaisten nuorten koulutustaso ei ole juuri noussut yli 20 vuoteen. Suomen kunnianhimoinen tavoite on olla korkean osaamisen ja jalostusarvon vientimaa. Tämä ei kuitenkaan onnistu meidän nykyisellä osaamispääomallamme, joka on pahasti rapistumassa, Helle muistuttaa. 

Ongelmaa pahentaa Suomen nurinkurinen väestörakenne.  

– Työhön johtavalle maahanmuutolle ei ole enää olemassa talouskasvua takaavaa, kestävää vaihtoehtoa. Kasvupaketissa mainitut Suomen houkuttelevuuden lisääminen ja maahanmuuton prosessien sujuvoittaminen yhden luukun periaatteella ovat tärkeitä toimia, ja ne pitäisi käynnistää viipymättä, Helle toteaa. 

Datateollisuuden ja ilmastopolitiikan tietopohjan vahvistaminen tarpeen 

Hallituksen päätös laatia Suomelle oma datatalouden tiekartta yhdessä alan yritysten kanssa on tärkeä avaus. Keskustelu datateollisuuden investointien näkymistä, energian riittävyydestä sekä sähköjärjestelmän kestävyydestä on tarpeen, jotta investointeja korkean lisäarvon datatalouteen ja tekoälyn kehittymiseen voidaan aidosti vauhdittaa.  

Myös hallituksen selvitys kansallisen ilmastolain vaikutuksista on tervetullut. Tämä yhdessä hiilinielujen ja hiilivarastojen laskennan kehittämiseen tehtävien panostusten kanssa synnyttää ilmastopolitiikan kaipaamaa, luotettavaa tietopohjaa.  

Ilmastotoimissa tarvitaan kaikkien toimialojen ja yhteiskunnan sektoreiden panos, ja syntynyttä päästökuilua on kirittävä kustannustehokkain keinoin. 

– Teknologiayritysten tuottamat ratkaisut auttavat vähentämään päästöjä myös globaalisti, joten alalla on suuri vientipotentiaali. Suomalaisten yritysten mainetta johtavana puhtaiden ratkaisujen toimittajana on olennaisesti tukenut kunnianhimoinen kansallinen ilmastotavoite. Hallituksen päätös pitää hiilineutraalisuustavoitteesta vuoteen 2035 mennessä on oikea, Helle sanoo.