Hallitus leikkaa jälleen kehitysyhteistyöstä − sääntöperustaisuus matkalla romukoppaan
Hallitus leikkasi jälleen kehitysyhteistyöstä. Päätökset merkitsevät vaikeassa asemassa olevien ahdingon syvenemistä ja Suomen vetäytymistä jo tekemistään sitoumuksista.

Kehitysyhteistyöstä päätettiin leikata hallituksen kehysriihessä – kolmannen kerran tällä hallituskaudella. Edellisten leikkausten myötä määrärahat ovat kutistuneet jo viidenneksen vaalikauden alusta[1]. Nyt päätetty lisäleikkaus on nettona 30 miljoonaa euroa vuosittain eli 120 miljoonaa kehyskaudella. Humanitaariseen apuun lisätään 20 milj. euroa, mutta muusta kehitysyhteistyöstä leikataan 50 miljoonaa euroa.
Kehysriihen päätökset merkitsevät vaikeassa asemassa olevien ahdingon syvenemistä, Suomen vetäytymistä jo tekemistään sitoumuksista, tuen vähentämistä monenkeskiselle, sääntöperustaiselle järjestelmälle. Leikkauksilla on vaikutuksia on myös Suomen taloussuhteille.
"Kehitysyhteistyö edellyttää pitkäjänteisyyttä. Tavoiteltuja laajoja kehitysvaikutuksia saavutetaan vain sitoutuneella yhteistyöllä pitkäaikaisten kumppanien kanssa. Sen takia olemassa olevien sitoumusten ja ohjelmien purkaminen kesken kaiken on haitallista", sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
Nalbantoglun mukaan leikkausten myötä hallituksen on vaikeaa toteuttaa itselleen määrittelemiä tehtäviä. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteot ovat valmistuneet vasta noin puoli vuotta sitten. Niiden perusteet koskevat muun muassa kansainvälisistä sopimuksista kiinni pitämistä sekä kestävää kehitystä.
Utp-selonteon mukaan Suomi on sitoutunut kestävän kehityksen toimeenpanoon ja olemaan pitkäjänteinen ja luotettava kumppani kehittyville maille. Näiden päämäärien toteutuminen vaarantuu jatkuvien leikkausten seurauksena.
”Suomi on tehnyt piirustukset talolle ja aloittanut rakentamisen heittämällä työkalut suonsilmään”, Nalbantoglu vertaa.
Orpon hallitus on painottanut, että sääntöperustaisuus on pienen maan etu. Kehitysyhteistyö on sääntöperusteisuuden toteuttamista käytännössä, koska kehitysyhteistyöllä edistetään kansainvälisiä sitoumuksia ihmisoikeuksista, rauhasta ja demokratiasta.
”Emme voi kuitenkaan noukkia rusinoita pullasta eli noudattaa sääntöperustaisuutta vain silloin, kun se on Suomen etu. Tällainen poukkoilu ja kansainvälisten sääntöjen noudattamisen kiertäminen nakertavat myös Suomen uskottavuutta kansainvälisenä kumppanina”, sanoo Fingon vaikuttamistyön asiantuntija Anna Hyvärinen.
Vaihtoehtoja leikkauksille
Leikkauksista olisi voitu pidättäytyä. Tässä kontekstissa myös kaikkein varakkaimpia kansalaisia koskevat veronkevennykset olisi voitu jättää tekemättä. Noin 1,1 miljardin veroalennuksia, jotka suurelta osin kohdentuvat suurituloisille, perustellaan ”kasvutoimilla”, vaikkei tästä ole tutkijoiden mukaan[2] takeita.
Lähes puolet kehitysyhteistyörahoituksesta on muuta kuin perinteisesti kehitysyhteistyöksi miellettyä – esimerkiksi Ukrainasta tulevien pakolaisten tukemista. Loput puolet on varsinaista kehitysyhteistyötä, josta hallitus on leikkaamassa.
”Varsinaisesta kehitysyhteistyöstä on jo leikattu rahoitusosuudet, joihin ei liity selkeää sopimusta tai sitoumusta. En ymmärrä, miten hallitus päätyi siihen, että ’nyt on kehitysyhteistyön vuoro – taas’”, Nalbantoglu ihmettelee.
Leikkaukset heikentävät Suomen mahdollisuuksia olla läsnä kehittyvissä maissa, ja luoda tai jatkaa kumppanuuksia. Vähentynyt läsnäolo heikentää puolestaan taloudellisten tavoitteiden edistämistä.
”Kehitysyhteistyön myötä suomalaisilla on yhteyksiä kehittyville markkinoille. Yksinomaan Afrikassa on yli 30 maata, joiden bkt:n kasvuprosentti on 4 % tai enemmän. Maailmalla on onnistumistarinoita. Esimerkiksi Suomen suhde Vietnamiin on muuttunut kehitysyhteistyöstä kauppakumppanuudeksi”, Nalbantoglu muistuttaa.
Myös kansalaisyhteiskunta leikkausten kohteina
Kansalaisyhteiskunnalta on kokonaisuudessaan leikattu tällä hallituskaudella mittavasti. Tämä on ajanut kansalaisjärjestöjä vaikeuksiin ja jopa lopettamaan toimintaansa.
“Kansalaisyhteiskunta on ajettu todella ahtaalle. Tämä on kestämätöntä ja heikentää sekä demokratiaa että yhteiskuntarauhaa”, sanoo Fingon globaalin oikeudenmukaisuuden asiantuntija Saana Yrjönen.
Kansalaisyhteiskunnalta leikkaaminen on heikennys demokratiaan, mutta myös suoraan pois kansalaisten hyvinvoinnista. Sen mahdollistama aktiivinen kansalaisuus, sosiaalinen luottamuspääoma ja yhteisöllisyys heikkenevät leikkausten myötä.
[1] Määrärahat momenteilla ”varsinainen kehitysyhteistyö” ja ”tuki Ukrainalle”
[2] https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011176723.html
[3] https://www.hs.fi/talous/art-2000011183048.html
xxx
Tietolaatikko:
Kehitysyhteistyöstä leikattu myös kansainvälisesti paljon
Massiiviset kehitysyhteistyön leikkaukset ovat osa globaalia trendiä. Kansainvälisesti kehitysyhteistyön osuus väheni vuonna 2024 jopa 7,1 prosenttia edellisvuodesta. Yhteensä kansainvälistä kehitysyhteistyötä tehtiin viime vuonna yhteensä 196 miljardia euron edestä.
Suurimmat rahoittajamaat olivat Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Japani ja Ranska. EU ja sen jäsenmaat olivat yhdessä suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. EU:n DAC-jäsenmaiden kehitysyhteistyön rahoitus oli yhteensä noin 82 miljardia euroa, mikä vastaa 42 prosenttia kaikesta tilastoidusta kehitysyhteistyöstä. Summa on 0,47 prosenttia EU:n DAC-jäsenmaiden bruttokansantulosta. Rahoitus laski 8,6 prosenttia vuodesta 2023. DAC on OECD:n kehitysapukomitea.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilmari Nalbantoglujohtaja, vaikuttaminen ja oppiminenSuomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry
Puh:+358 50 317 6693ilmari.nalbantoglu@fingo.fiSaana Yrjönenasiantuntija, globaali oikeudenmukaisuusSuomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry
Puh:+358 50 317 6706saana.yrjonen@fingo.fiAnna Hyvärinenasiantuntija, vaikuttaminenSuomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry
Puh:+358503176744anna.hyvarinen@fingo.fiFingo on suomalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestö, joka edistää kestävää kehitystä ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumista globaalisti. Noin 250 jäsentämme työskentelee kehitysyhteistyön, kestävän kehityksen, globaalin kansalaiskasvatuksen, humanitaarisen avun, rauhantyön, ihmisoikeustyön tai muun kestävää kehitystä edistävän toiminnan parissa Suomessa ja maailmalla. Fingo viestii, vaikuttaa, kouluttaa, kokoaa ihmiset yhteen ja rohkaisee toimintaan. Teemme töitä, jotta maailma olisi reilumpi − ihan kaikille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry
Ministeri Ville Tavio kestävän kehityksen aamukahveilla: ”Monenvälistä järjestelmää ja YK:n arvoja tulee puolustaa”15.5.2025 13:29:46 EEST | Tiedote
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio kertoi Fingon aamukahveilla, että Suomen kehityspolitiikan vahvuuksista voidaan pitää kiinni samalla kun kaupan ja kehityksen liittoa vahvistetaan.
Kolmen kärki Vuoden maailmanparantajaksi julki: ehdolla Paula Pättikangas, Noora Dadu/Sumud ja Laki särmään -kampanjan tekijät14.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Kärkikolmikko Vuoden 2025 maailmanparantajaksi on nyt julkaistu. Saapuneiden ehdotusten joukosta tuomaristo valitsi kisassa jatkoon Paula Pättikankaan, Noora Dadun ja Sumudin ja Laki särmään -kampanjan tekijät. Voittaja julkaistaan Maailma kylässä -festivaalin musiikkilavalla sunnuntaina 25.5. klo 13.15.
Ensi viikolla juhlitaan 30-vuotiasta Maailma kylässä -festivaalia14.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Oikeudenmukaisen ja kestävän maailman puolesta jo 30 vuotta kampanjoinut Maailma kylässä -festivaali järjestetään toukokuun 24.–25. Helsingin Suvilahdessa teemalla Rauha. Kaksipäiväisen, koko perheelle suunnatun ilmaistapahtuman ohjelmaan kuuluu kansainvälisiä ja kotimaisia konsertteja, keskusteluja ja puheita, lastenohjelmaa, työpajoja, toimintaa nuorille, taidetta sekä 40 katuruokakeittiötä ja 160 näytteilleasettajaa.
Suomen suurin kestävän kehityksen festari on pian täällä – katukeittiöt ja ständit julkaistu5.5.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Maailma kylässä -festivaali tuo Helsingin Suvilahteen värikkään kattauksen kasvisherkkuja, kulttuureita ja kestävän kehityksen toimijoita. Mukana on 40 katukeittiötä eri puolilta maailmaa ja 160 näytteilleasettajaa, jotka yhdessä rakentavat festivaalin ainutlaatuista tunnelmaa.
Hätä Gazassa on sietämätöntä ja julmaa: Suomella on vastuu toimia30.4.2025 13:58:52 EEST | Tiedote
Israel on lähes kahden kuukauden ajan estänyt ruoan ja lääkkeiden toimitukset Gazaan, rikkoen YK:n kansainvälisen tuomioistuimen sitovaa määräystä. Suomella on vastuu ja velvollisuus toimia, ja tällä hetkellä päättäjien vaikeneminen ja toimettomuus on vakava laiminlyönti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme