OAJ tyrmistynyt: Hallitus leikkaa jälleen koulutuksesta

Suomen hallitus päätti puoliväliriihessä hakea talouskasvua pääasiassa kalliilla veroratkaisuilla, vaikka kasvu edellyttää panostuksia koulutukseen ja osaamiseen.

– Suomi tarvitsee vahvaa talouskasvua, mutta koulutuksen painoarvo talouskasvun vauhdittajana unohdettiin täysin kasvuriihessä. Päinvastoin kuntien valtionosuuksiin tulevat 75 miljoonan euron leikkaukset tarkoittavat merkittävää leikkausta kasvatukseen ja koulutukseen. Tämä on aivan käsittämätöntä, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo.

– Hallitus vaarantaa tällä jopa tärkeimmän koulutuspoliittisen uudistuksensa eli oppimisen tuen uudistamisen toteuttamisen, Murto jatkaa.

Lisäksi hallitus päätti kohdistaa 65 miljoonan euron leikkaukset korkeakoulujen perusrahoitukseen ja lisäksi reilu 50 miljoonaa euroa korkeakoulutukseen. Leikkaukset perusrahoitukseen osuvat suoraan korkeakoulujen mahdollisuuteen järjestää laadukasta opetusta.

– Maan hallitus päätti leikata juuri sieltä, missä tulevaa kasvua pitää luoda: korkeakouluilla on vahva potentiaali tuottaa talouskasvua. Laadukas opetus on välttämätön lähtökohta tuloksekkaalle T&K-toiminnalle, muistuttaa Murto.

OAJ on pettynyt, ettei puoliväliriihessä tehty pitkän aikavälin rahoitussuunnitelmaa koulutus- ja osaamistason nostoon. Puoliväliriihessä ei myöskään kohdistettu rahoitusta opettajarekisterille.

– Hallitus päätti riihessä lähes miljardiluokan päätöksen yhteisöveron alentamisesta, mutta opetuksen laadun kannalta tärkeälle opettajarekisterille ei edelleenkään löytynyt muutamaa miljoonaa euroa. Miten ne osaajat tähän yhteiskuntaan saadaan, jos Suomessa ei ole tietoa kelpoisten opettajien määrästä ja riittävyydestä, Katarina Murto ihmettelee.

Yhteisöveron alentaminen voi viedä kuntien budjeteista satoja miljoonia

Kuntien tuloista yli 10 prosenttia tulee yhteisöverotuottojen jako-osuuksien kautta. Valtaosa kuntien toiminnoista on kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa, eli kompensoimattomana leikkaus tulee väistämättä kohdistumaan koulutukseen.

– Jos yhteisöveron laskua ei kompensoida täysimääräisesti kunnille, voi lasku viedä kuntien budjeteista satoja miljoonia euroja 75 miljoonan lisäksi, huomauttaa OAJ:n pääekonomisti Mika Väisänen.

– Yhteisöveron alentamisella tavoitellaan muun muassa investointien kautta talouskasvua, mutta investointien lisääminen ei onnistu ilman osaavaa työvoimaa, huomauttaa OAJ:n pääekonomisti Mika Väisänen.

Ammattiliittojen verovähennysoikeuden poisto ei luo talouskasvua

OAJ huomauttaa, että puoliväliriihessä päätetty ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto ei luo talouskasvua. Sen sijaan nakertaa luottamusta sopimusyhteiskuntaan ja työmarkkinajärjestelmään.

–  Liitot neuvottelevat ostovoimaa turvaavia palkkaratkaisuja sekä tarjoavat jäsenilleen muun muassa oikeus- ja vakuutusturvaa, koulutusta ja urapalveluita sekä työhyvinvointia edistäviä palveluita, joista on hyötyä myös työnantajille ja yhteiskunnalle, summaa Murto.