Palta: Puoliväliriihen veropäätökset ovat palvelualoille tervetullut kasvutoimi

– Työn verotuksen keventäminen ja ylimpien marginaaliverojen laskeminen vahvistaa työn tekemisen kannusteita, parantaa Suomen talouden pitkän aikavälin kasvunäkymää, sekä piristää suhdannetta nopeavaikutteisesti, kiittelee Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki hallitusen veronkevennyspäätöksiä.

– Suomen työllisyys on riippuvainen kotimaisesta kysynnästä. Korkea verotus laskee palkansaajien ostovoimaa ja kannustaa kuluttamaan tulonsa Suomen ulkopuolella. Ilman kotimaista kysyntää Suomen talous ei kasva ja tätä kotimaista kasvua nämä veroratkaisut tukevat, Rauhamäki jatkaa.

Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä yli miljoonalla työllisellä. Alan taloudellinen merkitys on valtava ja sitä kautta myös Suomen potentiaalinen talouskasvu on palvelualoista riippuvainen. Suomen BKT:sta palvelut tuottavat 40 prosenttia ja viennistä kolmanneksen. Kannustava verotus parantaa palvelualojen kilpailukykya ja mahdollisuuksia työllistää.

– Menestyvät yritykset investoivat ja työllistävät, mikä luo talouskasvua ja kerryttää verotuloja. Heikentynyt kannattavuus voi johtaa investointien vähenemiseen tai lykkäämiseen, mikä hidastaa tuottavuuden kasvua. Lisäksi ohuemmat taloudelliset puskurit lisäävät henkilöstövähennysten todennäköisyyttä matalasuhdanteissa, Rauhamäki sanoo.

Tuen jatkuminen maakuntakentille pettymys

Hallituksen päätös jatkaa tappiollisten maakuntakenttien ja -lentojen tukemista ei saa Paltalta hurrauksia. Hallituksen olisi pitänyt sitoutua kehittämään Suomen sisäistä lentoliikennettä kokonaan markkinaehtoisesti toimivaksi. Valtio on tukenut koronapandemiasta lähtien reittilentoja Porin, Savonlinnan, Kemi-Tornion, Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin, Jyväskylän ja Joensuun lentoasemille.

 – Odotimme, että hallitus olisi luopunut tästä väliaikaiseksi aikanaan tarkoitetusta maakuntalentojen tukemisesta. Nyt kun ostoliikennettä päätettiin jatkaa, tulee valtion osallistua tuettujen lentoreittien osalta myös kyseisten lentoasemien rahoituksen tukemiseen ja tappioiden kattamiseen, jotta hallitus ei päätöksellään heikennä markkinaehtoisesti toimivien lentokenttien kehittämistarpeita, painottaa Rauhamäki.