Hallituksen kaivosveron kiristykset suuri pettymys kaivosteollisuudelle

Puoliväliriihessä päätettiin nostaa kaivosveroa 50 miljoonalla eurolla. Korotus tulee aiempien päätösten lisäksi, eikä hallitus myöskään peruuttanut päätöstä kaivosten sähköveron korottamisesta. Nämä korotukset muodostavat lisärasitteita normaalin yhtiöverotuksen lisäksi. Nyt tehdyt päätökset asettavat kaivosalan epätasa-arvoiseen asemaan verrattuna muuhun teollisuuteen. 

Hallituksen tekemät kaivosmineraaliveron ja sähköveron korotukset kohdistuvat suoraan tuotantokustannuksiin, lyhentävät kaivosten elinkaarta ja vaarantavat tulevaisuuden investoinnit. Pahimmillaan nämä veronkiristykset voivat johtaa tuhansien henkilötyövuosien ja satojen miljoonien eurojen verotulojen menetykseen kaivoksen elinkaaren aikana. 

”Päätökset on valmisteltu ilman huolellista vaikutusten arviointia. Taloudellisten seurausten lisäksi mahdollinen sähköveroluokan korotus hidastaa siirtymää pois fossiilisista polttoaineista,” toteaa Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela. 

Kaivosmineraalivero hyväksyttiin eduskunnassa alkuvuodesta 2023 pääministeri Marinin hallituksen toimesta, ja se astui voimaan 1.1.2024. Ensimmäisen vuoden verotuotto oli yhteensä 31,2 miljoonaa euroa – selvästi yli arvioidun. Lisäksi pääministeri Orpon hallitus on aiemmin päättänyt kaivosveron korottamisesta 20 miljoonalla eurolla. 

Nyt tehdyt päätökset, yhdessä aiempien kanssa, ennakoivat kaivosten verorasituksen nousevan yli 100 miljoonaan euroon. Verotus ei kuitenkaan koske mineraalien tuontia idästä tai lännestä. 

Osa veropäätöksistä oli toki positiivisia. Esimerkiksi yhteisöveron alennus hyödyttää myös kaivoksia. Investointien alkuvaiheessa sen vaikutus on vähäinen, mutta kaivokset voivat hyötyä suurten vihreän siirtymän hankkeiden investointituista. Myös panostukset lupakäsittelyn resursseihin saavat kiitosta. 

Kaivosveron korotus on kuitenkin ristiriidassa hallituksen aikomusten kanssa edistää kotimaisen mineraali- ja akkuklusterin kasvua puhtaan siirtymän ja Euroopan strategisen autonomian vahvistamiseksi. Kaivosalan näkökulmasta nyt tehdyillä päätöksillä on vaikutuksia Suomen houkuttelevuuteen investointikohteena. Kaivosteollisuus peräänkuuluttaa ennustettavampaa toimintaympäristöä, sillä alan hankkeet ovat mittavia investointeja, jotka ulottuvat vuosikymmenien päähän. 

”Suomi on tähän asti ollut hyvä toimintaympäristö kaivosteollisuudelle, ja toivomme voivamme jatkaa työtä Suomen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi uuden mineraalistrategiamme mukaisesti. Nyt tehdyt päätökset valitettavasti vaikeuttavat tätä työtä”, Suomela lisää.