Yrityskysely Trumpin tulleista: lähes 60 prosenttia vientiyrityksistä varautuu USA-viennin vähentymiseen
EK:n yrityskyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista vientiyrityksistä arvioi Yhdysvaltojen vientinsä vähenevän, jos 10 + 20 prosentin lisätullit toteutuvat EU:ta koskien. Tuotantoa ei silti olla siirtämässä Atlantin toiselle puolelle: vain alle 12 prosenttia vientiyrityksistä aikoo lisätä paikallista tuotantoa Yhdysvalloissa. Kyselytulokset alleviivaavat tarvetta siihen, että EU:n onnistuisi neuvotteluteitse välttämään tullien voimaantulo.
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan Yhdysvaltain viennin heikennykset voidaan vielä välttää:
”Lisätullien 90 päivän aikalisä pitää nyt käyttää maksimaalisesti hyväksi. Suomalaisten vientiyritysten etua ajaisi se, että EU ja Yhdysvallat saavuttaisivat neuvotteluratkaisun ja lisätullit peruuntuisivat”.
Maailmankaupan kriisiaikoina korostuvat kaikki ne toimet, jotka Suomella ja EU:lla on omissa käsissä:
"Elinkeinoelämä odottaa EU:lta sekä sisämarkkinoiden kehittämistä että uusien kauppasopimusten nopeaa aikaansaamista Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.”
Muutkin merkittävät kasvumahdollisuudet on hyödynnettävä. Suomen on oltava hereillä, jotta pääsemme tarjoamaan osaamista esimerkiksi Ukrainan jälleenrakentamiseen.
Kotimaassa on Häkämiehen mukaan jatkettava määrätietoisia toimia talouskasvun vauhdittamiseksi vahvistamalla yritystemme kansainvälistä kilpailukykyä ja tehostamalla vienninedistämistä:
"Hallituksen uudistama Team Finland -vienninedistämiskoneisto on saatava nopeasti ja ketterästi vastaamaan vientiyritysten akuutteihin tarpeisiin, kun toimintaympäristö on poikkeuksellisen haastava. Tähän tarvitaan toimivaa BusinessFinland–ulkoministeriö-yhteistyötä yhdessä elinkeinoelämän kanssa."
EK:n yrityskyselyn keskeiset tulokset
- 10 + 20 prosentin lisätullien vaikutus: Yrityksistä 58 prosenttia arvioi vientinsä Yhdysvaltoihin vähenevän, näistä lähes 17 prosenttia merkittävästi ja 2 prosenttia arvioi viennin päättyvän kokonaan.
- Lisätullien vaikutus liikevaihtoon: Yrityksistä 28 prosenttia ilmoittaa pystyvänsä siirtämään tullit kokonaan asiakkaan maksamiin hintoihin ja 37 prosenttia jakaa lisäkulut amerikkalaisen asiakkaan kanssa laskemalla myyntikatettaan.
- Lisätullien vaikutus pitkällä aikajänteellä: Yrityksistä 12 prosenttia ilmoittaa lisäävänsä paikallista tuotantoa ja kumppanuuksia Yhdysvalloissa, 49 prosenttia ilmoittaa jatkavansa nykyisellä liiketoimintamallilla ja 40 prosenttia uskoo vähentävänsä liiketoimintaa Yhdysvalloissa sekä hakee uusia markkinoita muualta.
- Vaikutus suurvaltojen markkina-asemaan: Yrityksistä 4 prosenttia uskoo Yhdysvaltojen aseman vahvistumiseen, 52 prosenttia näkee Kiinan aseman vahvistuvan ja 25 prosenttia Euroopan aseman vahvistuvan.
- Vaikutus EU:n ja Suomen vientipainotuksiin: Yrityksistä 55 prosenttia vahvistaisi kumppanuuksia kaikkien keskeisten kauppakumppanien kanssa ja 34 prosenttia panostaisi EU:n sisämarkkinoiden toimivuuteen. 7 prosenttia vahvistaisi kumppanuutta ensisijaisesti Yhdysvaltojen kanssa ja 2 prosenttia Kiinan kanssa.
- Vaikutus Suomen viennin kilpailukykyyn: Yrityksistä 60 prosenttia vahvistaisi Suomen hintakilpailukykyä kotimaisten kustannusten nousua hilliten. 23 prosenttia vahvistaisi yritysten kannattavuutta yritysverotusta keventämällä ja 11 prosenttia lisäsi yritysten riskinkestävyyttä vientirahoituksen kautta.
Yrityskyselyyn vastasi 467 EK:n jäsenyritystä, joista 260 oli vientiyrityksiä. Tulokset on koostettu näiden vientiyritysten vastausten perusteella. Kysely toteutettiin 10.4.–22.4.2025.
Tutustu tuloksiin infografiikan muodossa:https://ek.fi/wp-content/uploads/2025/04/EKn-yrityskysely_USA_tullit_25.4.25.pdf
Lisätiedot yrityskyselystä:
johtaja Timo Vuori, puh. 050 553 5319
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK julkaisi kymmenen ratkaisevaa kysymystä: Seuraavan hallituksen on pystyttävä vastaamaan näihin talouskasvun ja hyvinvoinnin kohtalonkysymyksiin17.11.2025 16:17:45 EET | Tiedote
Seuraava hallituskausi tulee väistämättä sisältämään mittavia talouden sopeutustoimia. Päätöksillä on vaikutuksia jokaisen suomalaisen arkeen, ja siksi äänestäjillä on oikeus tietää, millä tavoin eri puolueet ovat valmiita vahvistamaan julkista taloutta, tukemaan kasvua ja rakentamaan kestävää hyvinvointia.
Aaro Cantell jatkaa EK:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 202617.11.2025 14:46:28 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n edustajisto valitsi syyskokouksessaan 17.11.2025 Aaro Cantellin jatkamaan EK:n hallituksen puheenjohtajana. Cantell on Normet Group Oy:n omistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän toimii myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja Tana Oy:n hallitusten puheenjohtajana. EK:n hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuoden 2025.
Minna Helle on valittu EK:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi17.11.2025 13:01:33 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallitus on tänään valinnut EK:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi Minna Helteen. Hän aloittaa tehtävässään 1.4.2026.
EU-rahoitus 2028–2034: Kilpailukykyrahoitusta halutaan kaksinkertaistaa – rahoitus on kohdennettava parhaille hankkeille13.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Lähes kolmannes tulevasta monivuotisesta EU-budjetista halutaan kohdentaa kilpailukykyyn. Jotta nämä investoinnit kääntyvät talouskasvuksi, tulee EU-rahoituksen saaminen ratkaista aidon kilpailun ja hankkeiden paremmuuden perusteella. Tärkeää kaupallistamisvaihetta on rahoitettava nykyistä vahvemmin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK tarjoaa Brysselin päättäjille malliksi Business Finlandin veturihankerahoitusta, josta on Suomessa saatu erinomaiset kokemukset. EU-komissio ehdottaa, että kilpailukykyyn kohdistuva rahoitus yli kaksinkertaistettaisiin vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF, Multiannual Financial Framework). Tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa rahoitettaisiin seuraavien ohjelmien kautta: Suunnitteilla on täysin uusi kilpailukykyrahasto (ECF, European Competitiveness Fund), jolla rahoitettaisiin Euroopan strategisia investointeja erityisesti teknologioissa ja puolustusteollisuudessa. Rahasto sisältää merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisyr
EK:n selvitys: Sääntely maksaa suomalaisyrityksille jopa kuusi miljardia euroa vuodessa6.11.2025 10:34:38 EET | Tiedote
Yrityksiin kohdistuva sääntely aiheuttaa yrityksille miljardiluokan kustannukset vuosittain. Luvut osoittavat, että sääntelyn sujuvoittamiseen on tartuttava niin kotimassa kuin EU:ssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme