Maahanmuutto väheni tammi-maaliskuussa
Maahanmuutto Suomeen väheni alkuvuonna. Ulkomailta muutti Suomeen tammi–maaliskuun aikana 10 379 henkeä, mikä on 5 349 vähemmän kuin vuosi sitten. Suomesta ulkomaille muutti 3 213 henkeä, 18 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Tiedot perustuvat maaliskuun väestön ennakkotilastoon.
Suurin pudotus maahanmuutossa aiheutui Ukrainan kansalaisten muuttojen vähentymisestä. Ukrainalaisten maahanmuuttoja oli tammi-maaliskuussa yli 2 700 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
”Jos ukrainalaisten vaikutus jätetään huomioimatta, maahanmuutto laski viimevuotisesta noin 2 600 hengellä”, yliaktuaari Joonas Toivola kertoo.
Suurin kasvu nähtiin Myanmarin kansalaisten maahanmuutoissa, joita oli 146 enemmän kuin vuoden 2024 tammi-maaliskuussa.
”Alkuvuoden maahanmuutoista reilu viidennes oli yhä Ukrainan kansalaisten maahanmuuttoja. Tämä oli eniten eri kansalaisuuksista. Toiseksi suurin maahanmuuttajaryhmä olivat Suomen kansalaiset ja kolmanneksi suurin Filippiinien kansalaiset”, Toivola sanoo.
Väkiluku kasvoi reippaimmin Uudellamaalla
Väkiluku lisääntyi alkuvuonna määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 4 810 hengellä. Uudellamaalla väestönkasvu oli suurinta myös väkilukuun suhteutettuna. Toiseksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 669 hengellä. Alueelliset väkilukutiedot perustuvat väestön ennakkotilaston 1. vuosineljänneksen julkistukseen.
Suurin väestötappio oli Etelä-Savossa, joka menetti 318 asukasta. Toiseksi eniten väestö väheni Pohjois-Karjalassa, jossa väkiluku laski 292 hengellä.
Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa alkuvuodesta saivat määrällisesti eniten Uusimaa (1 336 henkeä), Pirkanmaa (361) ja Lappi (185). Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Lapissa.
Syntyvyys viime vuoden tasolla
Tammi-maaliskuun aikana syntyi 10 852 lasta, mikä on 11 lasta enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2024. Kuolleiden määrä oli 15 123, mikä on 140 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Viimeisen 12 kuukauden (huhtikuu 2024–maaliskuu 2025) ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,25, eli sama kuin kalenterivuoden 2024 aikana.
”Syntyvyys on alkuvuoden aikana pysynyt viime vuoden tasolla. Lasku näyttäisi näin ollen tasaantuneen. Toki tarkemmin tästä voidaan sanoa vasta, kun vuosi etenee”, Toivola kertoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joonas ToivolaYliaktuaari
Puh:029 551 3355joonas.toivola@stat.fiJoni RantakariYliaktuaari
Puh:029 551 3249joni.rantakari@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Kuluttajien heikko luottamus ei lupaile kulutuksen nopeaa kasvua29.12.2025 08:01:35 EET | Tiedote
Kuluttajien arviot oman talouden nykytilasta paranivat joulukuussa sekä marraskuuhun että vuodentakaiseen verrattuna, mutta olivat edelleen melko heikot. Aikeita käyttää rahaa suuriin hankintoihin oli yhä niukasti
Työttömyys syveni entisestään marraskuussa23.12.2025 08:03:56 EET | Tiedote
Työttömyys jatkoi kasvuaan marraskuussa. Työttömyysasteen trendiluku nousi 0,2 prosenttiyksikköä lokakuuhun verrattuna ja oli nyt 10,6 prosenttia. Vuotta aiempaan verrattuna trendi on noussut 1,7 prosenttiyksikköä.
Terveys- ja sosiaalialan yritysten määrä ja liikevaihto vahvassa kasvussa 202419.12.2025 08:03:55 EET | Tiedote
Terveys- ja sosiaalialan yritysten määrä kasvoi jopa 29 % viime vuoden aikana. Ala kasvoi tämän myötä myös liikevaihdolla ja henkilöstön määrällä mitattuna.
Konkurssihakemusten määrä 2000-luvun ennätykseen19.12.2025 08:02:07 EET | Tiedote
Konkurssihakemusten määrä jatkaa kasvuaan. Marraskuussa pantiin vireille 321 konkurssia, mikä on 33 enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli 999, eli 74 henkilötyövuotta suurempi kuin viime vuoden marraskuussa.
Julkinen velka pieneni kolmannella neljänneksellä18.12.2025 08:02:02 EET | Tiedote
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka laski vuoden kolmannella neljänneksellä. Myös velan suhde bruttokansantuotteeseen pieneni.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme