Maahanmuutto väheni tammi-maaliskuussa
Maahanmuutto Suomeen väheni alkuvuonna. Ulkomailta muutti Suomeen tammi–maaliskuun aikana 10 379 henkeä, mikä on 5 349 vähemmän kuin vuosi sitten. Suomesta ulkomaille muutti 3 213 henkeä, 18 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Tiedot perustuvat maaliskuun väestön ennakkotilastoon.
Suurin pudotus maahanmuutossa aiheutui Ukrainan kansalaisten muuttojen vähentymisestä. Ukrainalaisten maahanmuuttoja oli tammi-maaliskuussa yli 2 700 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
”Jos ukrainalaisten vaikutus jätetään huomioimatta, maahanmuutto laski viimevuotisesta noin 2 600 hengellä”, yliaktuaari Joonas Toivola kertoo.
Suurin kasvu nähtiin Myanmarin kansalaisten maahanmuutoissa, joita oli 146 enemmän kuin vuoden 2024 tammi-maaliskuussa.
”Alkuvuoden maahanmuutoista reilu viidennes oli yhä Ukrainan kansalaisten maahanmuuttoja. Tämä oli eniten eri kansalaisuuksista. Toiseksi suurin maahanmuuttajaryhmä olivat Suomen kansalaiset ja kolmanneksi suurin Filippiinien kansalaiset”, Toivola sanoo.
Väkiluku kasvoi reippaimmin Uudellamaalla
Väkiluku lisääntyi alkuvuonna määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 4 810 hengellä. Uudellamaalla väestönkasvu oli suurinta myös väkilukuun suhteutettuna. Toiseksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 669 hengellä. Alueelliset väkilukutiedot perustuvat väestön ennakkotilaston 1. vuosineljänneksen julkistukseen.
Suurin väestötappio oli Etelä-Savossa, joka menetti 318 asukasta. Toiseksi eniten väestö väheni Pohjois-Karjalassa, jossa väkiluku laski 292 hengellä.
Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa alkuvuodesta saivat määrällisesti eniten Uusimaa (1 336 henkeä), Pirkanmaa (361) ja Lappi (185). Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Lapissa.
Syntyvyys viime vuoden tasolla
Tammi-maaliskuun aikana syntyi 10 852 lasta, mikä on 11 lasta enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2024. Kuolleiden määrä oli 15 123, mikä on 140 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Viimeisen 12 kuukauden (huhtikuu 2024–maaliskuu 2025) ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,25, eli sama kuin kalenterivuoden 2024 aikana.
”Syntyvyys on alkuvuoden aikana pysynyt viime vuoden tasolla. Lasku näyttäisi näin ollen tasaantuneen. Toki tarkemmin tästä voidaan sanoa vasta, kun vuosi etenee”, Toivola kertoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joonas ToivolaYliaktuaari
Puh:029 551 3355joonas.toivola@stat.fiJoni RantakariYliaktuaari
Puh:029 551 3249joni.rantakari@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Kuolleisuus laski lähes kaikissa kuolemansyyryhmissä – myös huumekuolemissa merkittävää laskua29.10.2025 08:02:34 EET | Tiedote
Kuolleisuus väheni kaikissa suurimmissa kuolemansyyryhmissä vuonna 2024.
Asuntojen hinnat laskivat heinä-syyskuussa eniten pääkaupunkiseudun yksiöissä28.10.2025 08:02:30 EET | Tiedote
Vanhojen osakeasuntojen hintojen lasku jatkui heinä-syyskuussa. Koko maassa hinnat laskivat kolmannella neljänneksellä 2,3 % vuodentakaisesta. Hinnat olivat laskussa kaikissa suurissa kaupungeissa. Pääkaupunkiseudulla vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat 1,9 %.
Syntyvyydessä hienoista nousua – maahanmuuttoja edellisvuotta vähemmän23.10.2025 08:06:00 EEST | Tiedote
Tammi-syyskuussa on syntynyt 1 301 lasta enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Viimeisen 12 kuukauden (lokakuu 2024–syyskuu 2025) ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,28 eli 0,03 korkeampi kuin vuonna 2024.
Naapurimaat kiinnostivat kesällä suomalaismatkailijoita, risteilyjen suosio kasvoi23.10.2025 08:02:02 EEST | Tiedote
Suomalaiset tekivät touko-elokuussa ulkomaille kaikkiaan noin 2,8 miljoonaa lomamatkaa, mikä on hieman vähemmän kuin edelliskesänä. Naapurimaat kiinnostivat suomalaismatkailijoita kesällä eniten, kun taas Etelä-Euroopan suosio laski.
Joka viides nuori on keskeyttänyt koulutuksen – 5 % useammin kuin kerran22.10.2025 08:04:30 EEST | Tiedote
15–34-vuotiaista nuorista 21 % on joskus keskeyttänyt tutkintoon johtavan koulutuksen. Miehistä näin on tehnyt 23 % ja naisista 19 %. Yleisimmin keskeytys johtui koulutuksen sisällöstä, mutta myös terveydelliset syyt olivat yleisiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme