Professori Krista Varantolalle Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto
Suomalainen Tiedeakatemia jakaa perjantaina 25.4.2025 vuotuisen kunniapalkintonsa (30 000 euroa). Palkinto myönnetään kielitieteen uranuurtajalle ja tiedevaikuttajalle Krista Varantolalle. Tieteellisestä elämäntyöstä jaettava palkinto on Suomalaisen Tiedeakatemian arvostetuin tunnustus.

TIEDOTE
JULKAISUVAPAA 25.4.2025. KLO 17.30
Professori Krista Varantola on tehnyt monipuolisen uran tieteen palveluksessa tutkijana, tieteellisen työn johtajana ja vaikuttajana.
Kielitieteen tutkimuksen pioneeri
Varantola työskenteli vuodesta 1989 lähtien englannin kielen ja kääntämisen professorina Tampereen yliopistossa, jossa hän sittemmin toimi myös dekaanina, vararehtorina, rehtorina ja kanslerina.
”Osittain suunnitelmalliset sattumat ja niiden tarjoamat mahdollisuudet ovat kuljettaneet uravalintojani eteenpäin. Englannin kielen opinnot olivat kyllä tietoinen valinta, ja opintojen aikana innostuin lisäksi eritoten kielitieteen ja fonetiikan opinnoista. Valmistumisen jälkeiset työt pistivät miettimään teknisen englannin erikoispiirteitä. Jatko-opiskelu kiinnosti ja toive jäi tuolloin vielä kytemään. Sain vakituisen viran Turun kieli-instituutista ja toive jatko-opinnoista yltyi”, kertoo Krista Varantola tutkijanuransa alkuvaiheista.
Krista Varantola väitteli englannin kielen tutkimuksen alalta vuonna 1985 Turun yliopistossa. Uran alkuvaiheet osuivat aikaan, jolloin teknologian kehitys vaikutti vahvasti niin yhteiskunnassa kuin tieteessäkin. Varantolan tieteellistä työtä luonnehtiikin kiinnostus tekniikan alan kieleen ja ilmaisutapoihin. Varantolan tutkijanuran alkuvaiheessa kansainvälisessä kielentutkimuksessa elettiin digitaalisen humanismin alkuvaiheita. Laajat elektroniset tekstikokoelmat eli korpukset toivat tutkijoiden käyttöön suuret määrät autenttista kieliaineistoa ja avasivat aivan uuden ulottuvuuden tutkimukselle. Varantola sovelsi korpustutkimuksen uusia menetelmiä erityisesti käännöstieteen ja kääntäjän työn kannalta keskeisten kysymysten ratkaisemiseen.
Varantolan tuotanto sisältää yli 80 julkaisua, jotka käsittelevät korpuslingvistiikan menetelmien ohella laajasti käännöstiedettä ja erikoisalojen kielenkäyttöä, erityisesti teknistä viestintää ja tekniikan terminologiaa. Hän toimi pitkään Tekniikan Sanastokeskuksen hallituksen jäsenenä sekä valtioneuvoston asettaman Valtion tiede- ja teknologianeuvoston jäsenenä.
Tutkimusaiheiden kirjo ja toisaalta Varantolan yhteiskunnalliset tehtävät heijastavat hänen laajaa näkemystään kielen merkityksestä. ”Kielen ja viestinnän tutkimus opettaa syvälukemaan tekstejä ja tajuamaan muun muassa, miten meihin yritetään kielellisesti vaikuttaa ja miten käsitteiden epämääräistäminen ja muoti-ilmaukset hämärtävät sanomaa.” kertoo Varantola kielen tutkimuksen ulottuvuuksista.
Tiedevaikuttajan tehtävät kutsuvat
Tutkijana uransa aloittanut Krista Varantola löysi tiensä vähitellen tiedehallinnon ja tutkimuspolitiikan vaikuttajatehtäviin – rooleihin, joissa hän saattoi vaikuttaa laajemmin koko tieteen kenttään. ”Urani on ollut kaksijakoinen. Kun annoin hallintotehtäville kämmenen, ne veivät lopulta koko käden. Tiedehallinnollinen ja tiedepoliittinen yhteistyö on kuitenkin tuonut mukanaan muun muassa ymmärrystä kansainvälisen yhteistyön merkityksestä ja erilaisten ajattelutapojen yhteensovittamisesta.” Varantola pohtii.
Varantola on uransa aikana hoitanut monia merkittäviä tiedeyhteisön kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntija- ja luottamustehtäviä, jotka ovat tarjonneet mahdollisuuden edistää tiedettä ja vaikuttaa tutkimusmahdollisuuksiin ja tutkimuksen toimintaympäristöihin laajasti myös oman tieteenalan ulkopuolella. Näihin kuuluvat esimerkiksi Suomen Akatemian ja Suomen Tiedeakatemiat -yhteistyöneuvoston luottamustehtävät. Varantola toimi Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtajana rehtorikautensa loppupuolella ollen ensimmäinen tätä tehtävää hoitanut nainen. Eläköidyttyään Tampereen yliopiston kanslerin tehtävästä hän toimi Jyväskylän yliopiston hallituksen puheenjohtajana.
Krista Varantola on toiminut hallituksen jäsenenä useissa kansainvälisissä organisaatioissa. Näitä ovat muun muassa Pohjoismaiden ministerineuvoston alaiset NordForsk ja korkeakoulutuksen johtoryhmä HÖGUT, Euroopan yliopistojen yhteistyöelin EUA, eurooppalaisten naisrehtoreiden yhdistys EWORA sekä eurooppalaisten tiedeakatemioiden verkosto ALLEA. Vuosina 2006–2011 Varantola toimi myös pohjoismaisten yliopistojen Shanghain Fudanin yliopistoon perustaman keskuksen puheenjohtajana.
Tutkimusetiikan vaikutustyö
Vaikuttajana Varantola tunnetaan erityisesti pitkäaikaisesta työstään tutkimusetiikan edistäjänä ja puolestapuhujana. Hän toimi Tutkimuseettisen neuvottelukunnan puheenjohtajana vuosina 2010–2019 ja jatkoi tähän vuoteen asti neuvottelukunnan pysyvänä asiantuntijajäsenenä. Hän on myös pitkään kehittänyt tutkimusetiikan käytäntöjä kansainvälisissä organisaatioissa, muun muassa ENRIO-verkostossa sekä ALLEA:ssa. ALLEA:ssa toimiessaan Varantolalla oli keskeinen rooli tutkimuseettisen ohjeistuksen ”The European Code of Conduct for Research Integrity” laadinnassa. Kyseessä on Euroopan komission tieteen eettinen ohjenuora, johon sitoutuminen on EU:n tutkimusrahoituksen edellytys.
”Tutkimuseettinen ajattelu ja mielenlaatu on luotettavan tieteenteon perusta ja toivon, että voin jatkossakin olla mukana alan kehittämisessä ”, toteaa Varantola.
Krista Varantola
- Tampereen yliopiston englannin kielen ja kääntämisen professori emerita
- Tampereen yliopiston emerita kansleri ja rehtori
- tutkinut käännöstiedettä, leksikografiaa ja erikoisalojen kielenkäyttöä, erityisesti teknistä viestintää ja tekniikan terminologiaa
- Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvonimi keväällä 2023
- Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 2005
Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto
- Tiedeakatemian arvostetuin tunnustus
- jaetaan tieteellisestä elämäntyöstä
- jaettu vuodesta 1945 lähtien
- arvoltaan 30 000 €
LISÄTIETOJA
Pääsihteeri Pekka Aula
Suomalainen Tiedeakatemia
puh. 040 7030 952
pekka.aula@acadsci.fi
Professori Krista Varantola
krista.varantola@tuni.fi
Yhteyshenkilöt
Pekka AulapääsihteeriSuomalainen Tiedeakatemia
Puh:040 7030 952pekka.aula@acadsci.fiSuomalainen Tiedeakatemia
Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja toimia tutkijoiden yhdyssiteenä. Järjestämme tapahtumia, edistämme tutkittuun tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa, kustannamme tieteellisiä julkaisuja ja annamme lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä. Jaamme vuosittain yli 2,5 miljoonaa euroa apurahoina ja palkintoina suomalaiselle tieteelle. Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia Suomesta ja ulkomailta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomalainen Tiedeakatemia ry
”Peukkutsunami” osoittaa, ettei Suomessa ole toimivaa hoitopolkua stimulanttiriippuvuuteen – tutkitusti tehokkaita hoitokeinoja ei käytetä3.10.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Alfa-PVP:n eli ”peukun” käytön yleistyminen, päihtymyksen aiheuttava väkivaltaisuus ja takavarikkojen kasvu kertovat ilmiöstä, johon Suomen palvelujärjestelmä ei ole varautunut. Ongelmia voidaan ratkaista mahdollistamalla korvaushoito stimulanttiriippuvuuden hoidossa, ohjaamalla potilaita päihdehoitoon suoraan päivystyksestä sekä vahvistamalla päihdeosaamista koulutuksessa, ehdottavat tutkijat Suomalaisen Tiedeakatemian uudessa tietokoosteessa.
Datakeskusbuumi – tutkijat arvioivat miten miljardihankkeista saadaan suurin hyöty kunnille29.8.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen on tällä hetkellä suunnitteilla yli 20 miljardin euron edestä datakeskusinvestointeja. Investointisummista ei voi suoraan päätellä, kuinka paljon taloudellista hyötyä datakeskuksista on Suomelle. Jotta datakeskusinvestoinnista olisi kunnalle mahdollisimman paljon hyötyä, tulee kuntapäättäjien huomioida paikallinen elinkeinorakenne, datakeskuksen elinkaari ja ympäristövaikutukset. Näin arvioivat eri tieteenalojen tutkijat Suomalaisen Tiedeakatemian tuoreessa tiedeiskussa.
Datakeskusbuumi – tutkijat arvioivat miten miljardihankkeista saadaan suurin hyöty kunnille29.8.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen on tällä hetkellä suunnitteilla yli 20 miljardin euron edestä datakeskusinvestointeja. Investointisummista ei voi suoraan päätellä, kuinka paljon taloudellista hyötyä datakeskuksista on Suomelle. Jotta datakeskusinvestoinnista olisi kunnalle mahdollisimman paljon hyötyä, tulee kuntapäättäjien huomioida paikallinen elinkeinorakenne, datakeskuksen elinkaari ja ympäristövaikutukset. Näin arvioivat eri tieteenalojen tutkijat Suomalaisen Tiedeakatemian tuoreessa tiedeiskussa.
Muistisairaiden määrä kaksinkertaistuu Suomessa – tutkijoiden mukaan nopeasti yleistyvä kansansairaus haastaa sote-palvelut ennennäkemättömällä tavalla27.5.2025 09:03:53 EEST | Tiedote
Suomalaisen Tiedeakatemian julkaisema uusi tiedeisku tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvan tilannekuvan muistisairauksista sekä nostaa esille tutkijoiden ratkaisuehdotuksia muistisairauksien lisääntymiseen liittyviin haasteisiin. Ennusteiden mukaan muistisairaiden määrä saattaa jopa kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Palvelutarpeen merkittävään kasvuun tulee varautua jo nyt ja omaisiaan hoitaville työikäisille tarjota tukea ja työelämäjoustoa.
Sijoitussalkun luontojalanjälki mitattiin ensimmäistä kertaa Suomessa8.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Suomalaisen Tiedeakatemian yhteishankkeessa tutkittiin Tiedeakatemian varsinaisen toiminnan sekä sijoitusten hiili- ja luontojalanjälkiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme