Tulviiko Suomessa tänä keväänä? Tutkimus osoittaa, että tulvien ajankohdat ovat muuttuneet arvaamattomiksi

Jaa

Maanmittauslaitos on mukana tutkimuksessa, jossa on saatu viitteitä siitä, että tulvat ovat alkaneet siirtyä keväästä muihin vuodenaikoihin. Tutkijat rakentavat Suomen joista digitaalista mallia, joka auttaa ennakoimaan tulvien vaikutuksia ja varautumaan sään ääri-ilmiöihin.

Ilmakuva tulvivasta Lapuanjoesta
Lapuanjoki tulvi pelloille vuonna 2013. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kevät on Suomessa ollut tyypillisesti tulvien aikaa, kun talven runsaat lumet sulavat nopeaa tahtia tai kevätsateet osuvat ajalle, jolloin maa on vielä roudassa. Tavallisesti tulvia syntyy erityisesti Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Nyt muuttuva ilmasto on alkanut vaikuttaa tulviin ja niiden ajankohtaan. Viime talvi oli juuri Pohjois-Suomessa ja Lapissa poikkeuksellisen vaihteleva.

– Lauhojen ja vähälumisten talvien takia kevättulvat ovat aikaistuneet ja pienentyneet. Sen sijaan tulviminen muina vuodenaikoina, kuten talvella, on lisääntynyt voimistuneiden sateiden myötä, kertoo tutkija Linnea Blåfield Turun yliopistosta.

Blåfield on tutkinut pitkän ajan muutoksia pohjoisen Oulanka- ja Pulmankijoilla, ja havainnut erityisen selkeitä muutoksia Oulankajoella.

– Oulangalla vuoden keskilämpötila on 50 vuodessa noussut yli kolme astetta, joulukuussa peräti 7 astetta. Tämä vaikuttaa paitsi tulvien ajankohtaan myös ravinteiden ja saasteiden kulkeutumiseen veden mukana, hän sanoo.

Digitaalinen mallintaminen auttaa ennakoimaan tulvien vaikutuksia

Muuttuva ilmasto vaikuttaa jokiympäristöihin. Tutkijat keräävät Suomen joista tarkkaa tietoa, jonka avulla sään ääri-ilmiöiden vaikutukset opitaan tuntemaan paremmin. Mittauksissa laaditaan jokiuoman ja valuma-alueen kattava korkeusmalli, joka auttaa havaitsemaan eroosiota ja muutoksia esimerkiksi tulvan jälkeen. Lisäksi mitataan muun muassa sedimenttien kulkeutumista, veden virtausnopeutta ja -suuntaa sekä jokiuoman muutoksia.

Uudenlaisen tutkimustiedon avulla joista rakennetaan digitaalinen malli, niin sanottu digitaalinen kaksonen, jolla mallinnetaan vesistöihin vaikuttavia tekijöitä ja käynnissä olevia muutoksia. Tutkimustiedon avulla pystytään ennakoimaan jokien käyttäytymistä ääritilanteissa, kuten silloin, jos vettä sataa äkkiä paljon.

– Tarkka kolmiulotteinen malli jokiuomasta ja sen muutoksista auttaa ymmärtämään, miten tulvat sekä muuttuva lumi- ja jäätilanne muokkaavat vesiympäristöjä, ja millaisia riskejä tästä voi aiheutua rakentamattomalle ja rakennetulle ympäristölle, sanoo tutkimusprofessori Harri Kaartinen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:stä.

Mittauksia on tehty liikuteltavalla tutkimuslaitteistolla Vantaanjoella, Oulankajoella sekä Tenojoella ja sen sivujoella Pulmankijoella. Mukana tutkimuksessa ovat Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, Turun yliopisto, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Oulun yliopisto.

Lisätietoja

Tutkimusta on tehty osana Suomen Akatemian rahoittamaa Digitaaliset Vedet (DIWA) -lippulaivaa, Suomen Akatemian ja NextGenerationEU RRF-ohjelman rahoittamaa Freshwater Competence Centrea, sekä Green-Digi-Basin ja Hydro-RI-Platform -projekteja.

Avainsanat

Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.

Maanmittauslaitos.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos

The relatively cold early summer has slowed down the spruce bark beetle’s activity, but there is no end in sight for the forest damage – drones are used to detect damage to trees faster than before7.7.2025 11:30:57 EEST | Press release

The spruce bark beetle belongs to Finnish nature, but the forest damage it causes has increased significantly since the 2010s. The beetle causes financial losses of millions of euros in commercial forests every year. Researchers at the National Land Survey of Finland have developed an artificial intelligence method that helps detect the early signs of damage faster.

Kylig försommar har bromsat upp granbarkborren men något slut på skogsskador är inte i sikte – drönare hjälper upptäcka skador på träden snabbare än tidigare7.7.2025 11:21:26 EEST | Pressmeddelande

Granbarkborren är en del av Finlands natur, men de skogsskador som barkborrarna orsakar har ökat avsevärt sedan 2010-talet. I ekonomiskogar orsakar granbarkborren årligen förluster på miljontals euro. Forskare vid Lantmäteriverket har utvecklat en AI-metod som gör det möjligt att upptäcka begynnande skador snabbare än tidigare.

Kolea alkukesä on hidastanut kirjanpainajia, mutta metsätuhoille ei näy loppua – droonien avulla havaitaan puiden tuhot entistä nopeammin7.7.2025 09:28:53 EEST | Tiedote

Kirjanpainajakuoriainen kuuluu Suomen luontoon, mutta sen aiheuttamat metsätuhot ovat kasvaneet merkittävästi 2010-luvulta alkaen. Talousmetsissä kirjanpainaja aiheuttaa vuosittain miljoonien eurojen rahalliset menetykset. Maanmittauslaitoksen tutkijat ovat kehittäneet tekoälymenetelmän, jonka avulla alkavat tuhot voidaan havaita entistä nopeammin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye