EVA: Suomalaisten luottamus Naton turvatakuisiin on heikentynyt selvästi

Kaksi kolmesta suomalaisesta (66 %) suhtautuu myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. Samalla Nato-myönteisyys on kuitenkin vähentynyt viidessä kuukaudessa viidellä prosenttiyksiköllä ja on nyt alimmillaan sitten jäsenyyden hakemisen toukokuussa 2022.

Luottamus Naton turvatakuiden ennaltaehkäisevään vaikutukseen on heikentynyt jyrkästi: enää kolmasosa (32 %) uskoo, että turvatakuut muodostavat niin vahvan pelotteen, ettei kukaan uskalla hyökätä jäsenmaata vastaan. Syksyyn 2023 verrattuna usko turvatakuiden pelotevaikutukseen on pudonnut 21 prosenttiyksikköä.

”Suomalaiset seuraavat ulkopolitiikkaa erittäin tiiviisti. Donald Trumpin puheet siitä, että riittävästi puolustukseensa rahaa käyttäviä Nato-maita ei välttämättä puolusteta, eivät ole jääneet suomalaisilta huomaamatta”, toteaa tuloksista analyysin kirjoittanut EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Luottamus Yhdysvaltoihin horjuu

Yhdysvaltojen rooli liittolaisena herättää ristiriitaisia tunteita. Vain 13 prosenttia suomalaisista arvioi Yhdysvaltojen toimivan maailmanpolitiikassa oikein ja ansaitsevan suomalaisten tuen. Samalla puolet (50 %) pitää Yhdysvaltoja edelleen länsimaisten arvojen puolustajana, mutta näkemykseen on syntynyt selvä särö verrattuna Venäjän hyökkäyssodan jälkeisiin huippulukemiin.

Suomalaisten suhtautuminen Yhdysvaltoihin on muuttunut aiempaa varautuneemmaksi. Vain 29 prosenttia katsoo, että Suomen etu on tehdä Yhdysvaltojen kanssa mahdollisimman syvää yhteistyötä kaikissa asioissa – osuus on pienentynyt syksystä 2023 peräti 21 prosenttiyksikköä. Silti vain viidesosa suomalaisista haluaisi perua Yhdysvaltojen kanssa sovitut F-35-hävittäjäkaupat.

"Trumpin kaudella suomalaisten ulkopoliittinen realismi on vahvistunut. Vaikka Yhdysvaltoja tarvitaan edelleen turvallisuuden takeena, suomalaisten odotukset ovat muuttuneet – kumppanuutta halutaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä", toteaa Metelinen.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 070 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 12.-24.3.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aiheesta kertovan artikkelin saa julkaista saman aamun lehdessä.