Kustannusosakeyhtiö Siltala

Siltalan hieno syksy 2025 – Kaunokirjallisuus

Jaa

Siltalan kaunokirjasyksy tarjoaa monipuolisen kattauksen sekä kotimaista että käännettyä kirjallisuutta. Kirjailijanimiä ovat muiden muassa Annina Holmberg, Iida Sofia Hirvonen, Jyrki Lehtola sekä dekkarikirjailijakaksikko Sari Rainio ja Juha Rautaheimo. Suomennoksia saadaan esimerkiksi Anton Tšehovilta, Anna Hopelta ja Viktor Jerofejeviltä.

Syksyn 2025 katalogi:

https://issuu.com/siltalapublishing/docs/siltalan_kes_syksy_2025

Ulkoasu: Annabel Lee Jenni Saari, Vainajat vailla armoa Elina Warsta, Vaarallisia unia Jenni Saari, Voittajantunti Hanna Valle.
Ulkoasu: Annabel Lee Jenni Saari, Vainajat vailla armoa Elina Warsta, Vaarallisia unia Jenni Saari, Voittajantunti Hanna Valle.

KOTIMAINEN KAUNO

Annina Holmbergin Annabel Lee aloittaa uuden Häpeämättömät-romaanikirjasarjan, joka kertoo neljästä naisesta ja heidän ystävyydestään 1970–2020-lukujen Suomessa. Romaani on kaihtamattoman romanttinen, osin roisi ja humoristinen. (Ilmestyy syyskuussa)

Vainajat vailla armoa on Sari Rainion ja Juha Rautaheimon suositun Mortui non silent -dekkarisarjan kolmas osa. Tässä kirjassa eletään kevättä ja vapun aikaa. Tähtitorninmäeltä löytyy ruumis, jonka kohtaloa rikosylikonstaapeli Ville Karila ja oikeuslääkäri Viola Kaario alkavat selvittää. (elokuu)

Dekkari on myös Heidi Airaksisen kirja Vaarallisia unia. Romaanin näyttämönä on 1930-luvun Lontoo. Teos on Laventelimurhat-sarjan kolmas osa. (elokuu)

Iida Sofia Hirvonen on sukupolvensa omaperäisimpiä kirjoittajia. Hänen esikoisromaaninsa Radalla (2022) sai Kalevi Jäntin palkinnon. Nyt ilmestyvä toinen romaani Voittajantunti vie yölliselle seikkailulle kaupunkiin, sattumanvaraisiin kohtaamisiin ja kuvaruuduilta avautuviin näkymiin. Kirja kysyy, miten elää nykytodellisuudessa menettämättä järkeään. (syyskuu)

Ulkoasu: Kirjamessut Jenni Saari, Täällä pohjan tähden Viivi Prokofjev, Kehtolaulun koordinaatit Mika Tuominen.

Kari Hotakaisen Kirjamessut eli haastattelu joka meni päin helvettiä on hervoton ja kohtuuton kannanotto kirjabisnekseen ja kirjailijan asemaan. Samalla se onnistuu olemaan kiusallisen viihdyttävä ja vauhdikas näytelmä paljastumisesta ja häpeästä. (syyskuu)

Täällä pohjan tähden on Jyrki Lehtolan iloinen romaani surullisista asioista, maaseudusta, Helsingistä ja siitä, kuinka kaikki päättyy joko Henry Purcellin oopperaan ja kahteen laukaukseen tai humalaiseen romahtamassa kesken Aikuinen nainen -laulutulkintansa. (syyskuu)

Juha Seppälän uusi romaani kertoo kaikille eläville yhteisestä aiheesta, kuolemasta. Kehtolaulun koordinaatit -kirjan päähenkilö on keski-ikäinen ruumisautokuski, moderni Tuonelan lautturi. (elokuu)

Ulkoasu: Taivas ja kaupungit Pauliina Nykänen, Suuri gopnik Viivi Prokofjev, Onni Elina Warsta.

KÄÄNNÖSKAUNO

Ruotsalaisen Lena Anderssonin novellikokoelmassa Tutkielma inhimillisestä käyttäytymisestä naiset etsivät rakkautta ja hyväksyntää, tarkkailevat itseään ja toisiaan, kaipaavat ja toivovat. Suomennos Sanna Manninen. (syyskuu)

Onni – Valitut novellit 1880–1903 on kaikkien aikojen laajin valikoima suomennoksia novellin suurmestarilta Anton Tšehovilta. Kirja sisältää 51 novellia, joista 21 aiemmissa suomennoskokoelmissa julkaisemattomia. Tekstit on valinnut, suomentanut ja taustoittanut Martti Anhava, palkittu venäläisen kirjallisuuden asiantuntija. Siltala kustantaa kirjan yhteistyössä Kari Hotakaisen Sanavalinta Oy:n kanssa. (syyskuu)

Albion on perhedraama, päivitetty englantilainen kartanoromaani ja pysäyttävä kertomus Britannian kolonialistisesta menneisyydestä, ekologiasta, vallasta ja perityistä etuoikeuksista. Sen on kirjoittanut Anna Hope, kansainvälisesti menestynyt ja palkittu englantilainen kirjailija. Romaanin suomentaa Markku Päkkilä. (elokuu)

Suuri gopnik kuvaa Vladimir Putinin valtaannousun omintakeisella sekoituksella historiaa, omaelämäkerrallisia tarinoita, esseistisiä pohdintoja ja fantasmagoriaa. Viktor Jerofejevin kuriton kerronta liikkuu luontevasti alatyylistä korkeakirjallisuuteen ja Leningradin lähiöistä Pariisin diplomaattipiireihin. Kirjan suomentaa Pauli Tapio. (elokuu)  – Jerofejev tulee vieraaksi Helsingin kirjamessuille lokakuussa.

Englantilaisen Robert Thorogoodin Thamesjoen murhat -dekkarisarja jatkuu kirjalla Murha jokilaivalla. Taas tarvitaan amatöörietsivä Judith Pottsia ystävineen ratkomaan tapaus. Romaanin suomennos on Hilkka Pekkasen. (lokakuu)

Taivas ja kaupungit on valikoima italialaisen Vincenzo Mascolon runoja. Ne on valikoinut ja suomentanut Jouni Inkala. (lokakuu)

Yhteyshenkilöt

Kustannusosakeyhtiö Siltala on Aleksi ja Touko Siltalan vuonna 2008 perustama riippumaton kustantamo, joka julkaisee laadukasta kauno- ja tietokirjallisuutta.

www.siltalapublishing.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Siltala

Tehtävä Keski-Suomessa – Vesa-Pekka Kangaskorpi ja kaikkien aikojen mediavallankaappaus12.9.2025 14:07:59 EEST | Tiedote

///KIRJAN EMBARGO 17.9. klo 00.01/// Ensi keskiviikkona 17. syyskuuta ilmestyy Elina Grundströmin kirjoittama teos Tehtävä Keski-Suomessa – Vesa-Pekka Kangaskorpi ja kaikkien aikojen mediavallankaappaus. Kirja on vetävä, tunteita herättävä ja yhteiskunnallisesti merkittävä tarina Kangaskorvesta, maamme median lähihistoriasta ja tulevaisuudesta sekä suomalaisesta demokratiasta. Vesa-Pekka Kangaskorpi on Suomen 2000-luvun tärkeimpiä mediavaikuttajia, jonka imperiumi leviää Suomen kartalla kuin mustetahra imupaperilla. Keskisuomalainen on hänen aikanaan laajentunut alkuperäisestä yhden läänin lehtitalosta melkein puolta Suomea hallitsevaksi mediakonserniksi. Kangaskorpi kertoo kirjassa elämästään ja toimistaan erittäin suorasukaisesti ja kaunistelematta. Ääneen pääsevät myös hänen ystävänsä ja muut häntä tuntevat ihmiset.

Särmät, linjat ja raamit – Pihlavan saha 1875–20255.9.2025 09:22:44 EEST | Tiedote

Kiitetty ja palkittu historioitsija Sakari Siltala paneutuu eläväisessä uutuusteoksessaan Särmät, linjat ja raamit Suomen sahateollisuuden historiaan Pihlavan sahan tarinan myötä. Pihlavan saha syntyi vuonna 1875 Kokemäenjoen suun luodolle. Tukki virtasi logistiseen solmukohtaan sisämaasta. Proomut kiskoivat laudat ja lankut Reposaaren redille, mistä ne höyrysivät maailmalle. Kirja leikkaa lastuja maamme sahahistoriasta: teollistumisesta, saha-arjesta, lakoista ja niiden murtamisesta, yritysjärjestelyistä...

Nykyisyyden haamuja – Wolfram Eilenbergerin uusi teos sodanjälkeisestä filosofiasta4.9.2025 12:06:02 EEST | Tiedote

Palkitulla saksalaisella filosofilla ja kirjailijalla Wolfram Eilenbergerillä on hämmästyttävä kyky kertoa filosofien älyllisistä ja henkilökohtaisista kamppailuista niin, että teksti koskettaa lukijaa. Hänen uusin kirjansa Nykyisyyden haamuja – Filosofian loppu ja uuden valistuksen alku 1948–1984 maalaa sodanjälkeisen ajan filosofista maisemaa neljän vaikutusvaltaisen hahmon kautta: Theodor Adornon, Paul Feyerabendin, Susan Sontagin ja Michel Foucaultin. Eilenbergerin elävä proosa sivistää ja tempaa mukaansa.

Sophia Janssonin omaelämäkerta Kolme saarta ilmestyy ensi viikolla2.9.2025 12:39:00 EEST | Tiedote

Sophia Janssonin omaelämäkerta Kolme saarta – Isä, äiti ja minä kertoo huiman ja traagisenkin tarinan elämästä taiteilijasuvussa ja -perheessä: Isä-Lassesta – Tove Janssonin veljestä – sekä äiti-Nitasta, joka kuoli Sophian ollessa pieni lapsi. Äidin kohtalon ympärillä vallitsi täysi hiljaisuus. Vasta nyt, tätä kirjaa tehdessään Sophia Janssonille selvisi moni vaiettu asia niin äidistä kuin isästäkin. Kirjan nimen kolme saarta ovat Tonga, jonne Lasse ja Tove haaveilivat muuttavansa 1940-luvulla, Ibiza, jossa Sophia asui isänsä kanssa varhaislapsuudessaan sekä Pellingin saari, jossa Janssonit ovat viettäneet aikaa sukupolvien ajan.

Presidentin tytär – Annikki Paasikiven elämä ja rakkaus29.8.2025 14:31:48 EEST | Tiedote

Linnan juhlissa presidenttipari J.K. ja Alli Paasikiven vieressä seisoi pitkä, tumma, keski-ikäinen nainen, joka myös kätteli kaikki vieraat. Hän oli Annikki Paasikivi, presidentin vanhin lapsi. Annikista tuli ”Linnan neito” vuonna 1946, kun J.K. Paasikivi valittiin tasavallan presidentiksi. Hän asui Linnassa. Hänestä tuli julkisuuden henkilö, joka tunnistettiin pääkaupungin kaduilla, tapahtumissa ja lehtikuvissa. Hänen elämänsä suuri rakkaus oli kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen. Annikin kiintoisan elämäntarinan kertoo tuoreessa tietokirjassaan Presidentin tytär – Annikki Paasikiven elämä ja rakkaus Liisa-Maria Hakala-Zilliacus.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye