Kangasvuokot aloittelevat kukintaansa Etelä-Savossa

Kangasvuokko (Pulsatilla vernalis) kukkii tyypillisesti toukokuussa, mutta ensimmäiset yksilöt kukkivat usein jo huhtikuun puolella. Se on helppo tunnistaa suurista, yleensä kermanvalkoisista kukista, joiden halkaisija voi olla jopa kymmenen senttimetriä. Kukat voivat olla myös liilanpunaisia, mutta tällaisia esiintymiä tunnetaan Etelä-Savossa vain yksittäisiä.

 Kukittuaan kukkaperät voivat nousta yli 30 senttimetrin korkeuteen, jotta lenninhaivenilla varustetut siemenet pääsisivät leviämään mahdollisimman tehokkaasti. Kukkimatonta kangasvuokkoa on puolestaan vaikea havaita, sillä lehtiruusukkeen ikivihreät lehdet kasvavat lähes maan myötäisesti.

Kangasvuokko suosii kasvupaikkoinaan harjuja sekä kuivia ja valoisia kangasmetsiä. Sen voi löytää myös hiekkaisilta teiden pientareilta tai polkujen reunoilta, joissa löytyy siementen itämistä helpottavaa paljasta maanpintaa.

Etelä-Savossa kangasvuokon esiintymispaikat painottuvat Mikkelin, Mäntyharjun, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan alueille. Muualla Suomessa lajin levinneisyys painottuu Etelä-Savon lisäksi Kaakkois-Suomeen Salpausselkien alueelle, mutta yksittäisiä esiintymiä tunnetaan myös Uudenmaan pohjoisosissa sekä Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan eteläosissa.

Vaarantuneella kangasvuokolla on useita uhkia

Vuosikymmenten ajan jatkuneesta rauhoituksesta huolimatta kangasvuokkoja poimitaan luonnosta ja siirretään pihoihin jonkin verran. Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Kielto koskee myös kasvin siementen keräämistä.

Kangasvuokko kuihtuu nopeasti maljakossa, ja sen vaateliaisuus kasvupaikan suhteen ei saa sitä menestymään pihaan siirrettynä. Kangasvuokon laaja ja herkkä juurakko vaurioituu helposti maasta ylös kaivettaessa. Omaan puutarhaan voi hankkia taimitarhoilta istutettavaksi sopivia kangasvuokon sukulaiskasveja, kuten tarhakylmänkukkia tai arovuokkoja. Kangasvuokot tulee jättää luontoon ihailtaviksi.

Muita kangasvuokkoon kohdistuvia uhkia ovat sopivien elinympäristöjen umpeenkasvu ja tuhoutuminen maankäytön, esimerkiksi soranoton tai voimakkaiden metsätaloustoimien vuoksi. Asutuksen läheisyydessä kangasvuokot voivat tulla tallatuksi tai jäädä rakentamisen alle. Esiintymispaikkoja voi edelleen ilmoittaa ELY-keskukseen, jolloin ne tulevat viranomaisen tietoon. Tällöin paikkahavainnot myös saadaan otettua paremmin huomioon maankäyttöön ja metsätalouteen liittyvissä toimenpiteissä.