Tähtitieteilijät kuvasivat maailmankaikkeuden varhaisimpia galakseja
James Webb -avaruusteleskoopin tuoreet kuvat tarjoavat tutkijoille ainutlaatuisen näkymän galaksien kehitykseen siitä lähtien, kun maailmankaikkeus oli alle miljardin vuoden ikäinen.

EMBARGO 29.4.2025 KELLO 18.00.
Kansainvälinen tutkijaryhmä on julkaissut laajimman koskaan kootun luettelon maailmankaikkeuden galaksiryhmistä ja -joukoista. Galaksit on kuvattu James Webb -teleskoopilla osana COSMOS Web -hanketta, joka tutkii varhaista maailmankaikkeutta. Tutkijoiden mukaan havainnot ovat ennennäkemätön edistysaskel galaksien kehitystä ja maailmankaikkeuden suuria rakenteita selvittävässä tutkimuksessa.
Kuvissa kurkistetaan ajassa taaksepäin jopa 12 miljardin vuoden takaiseen maailmankaikkeuteen. Uusi galaksiluettelo kattaa lähes 1 700 galaksijoukkoa, niitä pienempiä galaksiryhmiä tai niiden esiasteita. Galaksiryhmien tunnistamista tutkimuksessa johtanut Aalto-yliopiston tutkijatohtori Ghassem Gozaliasl kertoo ryhmän havainneen joitakin maailmankaikkeuden ensimmäisistä galakseista.
“Löysimme kaikkiaan 1 678 galaksiryhmää tai niiden esiastetta, ja se on sekä suurin että pisimmälle koskaan ulottunut otos. Havaintojemme avulla voimme tutkia galaksiryhmien kehitystä viimeisen 12 miljardin vuoden ajalta”, Gozaliasl kertoo.
Tutkimus julkaistaan piakkoin Astronomy & Astrophysics -lehdessä, ennakkojulkaisu on jo saatavilla täällä. Euroopan avaruusjärjestö ESA on valinnut kuukauden kuvaksi tutkimusryhmän otoksen yli kuuden miljardin valovuoden päässä sijaitsevasta galaksiryhmästä ja se julkaistiin 29. huhtikuuta.
James Webb -avaruusteleskooppi aloitti toimintansa vuonna 2022. Se on suurin koskaan laukaistu avaruusteleskooppi, ja sen tarkkuus ja valoherkkyys ylittävät aiemmin käytössä olleen teknologian. Koska valo etenee rajallisella nopeudella, mitä kauempana kohde on, sitä vanhempi on myös kuva siitä. Tutkimuksessa havainnoitiin galakseja, jotka ovat jopa miljardi kertaa himmeämpiä kuin mitä ihmissilmä kykenee erottamaan. Tutkimalla näitä kaukaisia kohteita saatiin kurkistus siitä, miltä galaksit näyttivät maailmankaikkeuden alkuvaiheessa.
Galaksiryhmät ja -joukot ovat tiheitä alueita, ja niissä on paljon pimeää ainetta, kuumaa kaasua ja jättimäisiä keskusgalakseja, joiden keskustoissa on usein supermassiivinen musta aukko. Osien keskinäinen vuorovaikutus vaikuttaa ratkaisevasti galaksien elinkaareen ja koko galaksiryhmän kehitykseen, ja tämän paljastamalla ymmärrämme paremmin paitsi galaksien syntymistä myös maailmankaikkeuden suurten rakenteiden muodostumista, Gozaliasl selittää.
Kosminen perhe
Galaksit eivät jakaudu avaruuteen tasaisesti, vaan ne muodostavat ryhmiä ja jonoja, jotka yhdistyvät toisiinsa tietynlaisten säikeiden ja seinämien avulla. Tätä rakennetta kutsutaan kosmiseksi verkoksi. Erillään muista sijaitsevat galaksit ovat harvinaisuus – sen sijaan suurin osa niistä kuuluu galaksiryhmiin tai suurempiin galaksijoukkoihin, joissa on yli 20 kirkasta galaksia. Oma Linnunratamme on osa paikallisena ryhmänä (Local group) tunnettua galaksiryhmää. Paikalliseen ryhmään kuuluu myös sen suurin galaksi Andromeda, Linnunrataa pienempi Kolmion galaksi, muutama keskikokoinen galaksi sekä kymmeniä pienempiä galakseja.
“Galaksit muodostavat perheitä, aivan kuten ihmiset, ja niillekin ryhmät ja joukot ovat hyvin tärkeitä. Havaintojemme perusteella ryhmissä ne voivat olla vuorovaikutuksessa ja sulautua toisiinsa, mikä muuttaa niiden rakennetta ja muotoa. Tutkimus auttaa meitä samalla ymmärtämään pimeän aineen roolia, supermassiivisten mustien aukkojen vaikutusta ympäröiviin galakseihin sekä galaksien välistä kuumaa kaasua”, Gozaliasl kertoo.
Nyt julkaistu galaksiluettelo kattaa maailmankaikkeuden ajanjakson 1–12 miljardin vuoden ajalta, joten se mahdollistaa tutkijoille varhaisimpien ja uudempien galaksiryhmien vertailun. Tämän pitkän historian tutkiminen auttaa tähtitieteilijöitä ymmärtämään myös sitä, kuinka galaksijoukkojen keskellä sijaitsevat jättimäiset ja kirkkaimmat galaksit syntyvät valtavien ja toistuvien yhteensulautumien kautta – aihe, jota Gozaliasl on tutkinut viime vuosina laajasti.
“Kun katsomme todella kauas ja syvälle nuoreen maailmankaikkeuteen galaksit ovat muodoltaan epäsäännöllisiä ja niissä syntyy runsaasti tähtiä. Lähempänä nykyhetkeä tähtien muodostus ikään kuin tukahtuu, ja galaksien muodot muuttuvat säännöllisemmiksi, kuten elliptisiksi tai kierteisiksi. On kiehtovaa nähdä, miten galaksien ulkonäkö muuttuu kosmisen ajan mukana, ja samalla saamme vastauksia todella suuriin kysymyksiin maailmankaikkeuden kehityksestä”, Gozaliasl sanoo.
Lisää aiheesta:
Ryhmän tuorein tutkimus on määrä julkaista piakkoin:The COSMOS-Web deep galaxy group catalog up to z=3.7, Greta Toni, Ghassem Gozaliasl, Matteo Maturi, Lauro Moscardini, Alexis Finoguenov, Gianluca Castignani, Fabrizio Gentile, Kaija Virolainen, et al. A&A, vastaanotettu: 15. tammikuuta 2025 / hyväksytty: 27. maaliskuuta 2025, DOI 10.1051/0004-6361/20255379
Ennakkojulkaisu tutkimuksesta löytyy täältä.
Kuvagalleria: Kuvat mediakäyttöön löytyvät tästä kansiosta. Kuvalähde: ESA/Webb, NASA & CSA, G. Gozaliasl, A. Koekemoer, M. Franco, K. Virolainen.
Kuvissa yhdistyvät James Webb -avaruusteleskoopin (James Webb Space Telescope, JWST) ja Hubble-avaruusteleskoopin (ryhmät 1 ja 15) terävä infrapunanäkymä sekä pehmeästi hohtavat röntgensäteilyn kerrokset, jotka paljastavat valtavien kosmisten rakenteiden sisään vangitun kuuman kaasun.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ghassem Gozaliasl
Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
ghassem.gozaliasl@aalto.fi
p. +358 50 412 3209
Kuvat



Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Väitöstutkimus: Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellisen kattava – kuumenevat kesät voivat kuitenkin haastaa sen toimivuutta12.6.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Vuosikymmenten aikana rakennetun suomalaisen väestönsuojajärjestelmän hinta vastaa vain noin kolmen vuoden puolustusbudjettia – ja se suojaa lähes koko väestön.
Höjningen av havsnivån kan förstöra en betydande del av de värdefulla naturtyperna vid den finska kusten12.6.2025 07:45:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt en färsk undersökning kan över en femtedel av havsstrandängarna och sandstränderna försvinna före slutet av århundradet.
Merenpinnan nousu voi hävittää merkittävän osan Suomen rannikon arvokkaista luontotyypeistä12.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan yli viidennes merenrantaniityistä ja hiekkarannoista voi kadota vuosisadan loppuun mennessä.
Rising sea could erase a significant portion of coastal habitats in Finland12.6.2025 07:45:00 EEST | Press release
New study estimates that more than a fifth of coastal meadows and sandy beaches may disappear by the turn of the century.
Opiskelijoiden kestävyyshankkeita tukeva uraauurtava apurahamalli palkittiin New Yorkissa11.6.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Aalto-yliopiston kehittämä Sustainability Action Booster -apurahamalli on saanut arvostetun kansainvälisen tunnustuksen YK:n alaiselta koulutusverkostolta. Malli rahoittaa opiskelijoiden omia kokeiluja, ideoita ja prototyyppejä, ja kerää nyt kiitosta rohkealla, opiskelijoiden osallistamista korostavalla lähestymistavallaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme